Kuvapankkikuvat mainonnassa – mihin perustuu niiden käytön yleisyys?
Järvelin, Sanna (2020)
Järvelin, Sanna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052213017
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052213017
Tiivistelmä
Tutkielmani aihe juolahti mieleen taas yhden kuvapankkikuvien hakuun haaskatun päivän jälkeen. Mietin, kuinka monta tuntia elämästäni olen kuluttanut kuvien etsimiseen kuvapankeista ja minkä tähden? Kuvapankit eivät vielä 2000-luvun alussa olleet varteenotettava vaihtoehto korkeiden hintojen ja valikoiman suppeuden vuoksi. Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen. On vaikea kuvitella sujuvaa mainostoimistoarkea ilman kuvapankkeja.
Kuvapankkikuvien käytöstä ei ole juurikaan keskusteltu Suomessa. Suurin osa tutkielmani lähdeaineistosta on ulkomaisilta verkkosivuilta, minkä lisäksi aiheeseen liittyvä tietokirjallisuus vahvistaa tietopohjaa. Lisäksi haastattelin kolmea oululaista luovaa suunnittelijaa, joilla on pitkä kokemus mainosalalta. Hyödynnän tutkielmassa myös omia työelämän kokemuksiani.
Tässä tutkielmassa selvitetään mitä kuvapankit ovat, käydään lyhyesti läpi niiden historiaa ja kurkistetaan, minkälaisesta bisneksestä on kyse, sekä selvitetään, mitä kuvapankkikuvien tuotannon takana on ja minkälaisia eri käyttölisenssejä kuville on saatavilla. Mainostoimistojen suunnitteluprosessia käsitellään myös lyhyesti. Yhdessä luvussa pohditaan, miten kuvapankkikuvista on tullut osa suunnittelijan arkea. Tutkielman tärkeimmän sisällön eli haastatteluiden tulokset purin erilliseen lukuun.
Kuvapankeissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Niissä on saatavilla satoja miljoonia kuvia, kuvituksia, graafisia elementtejä sekä videota. Teosten laatukin on parantunut vuosien saatossa. Tietynlaiseen käyttöön kuvapankit ovat tehokas työkalu: esimerkiksi kuvitusten ja sisällöllisesti vähemmän tärkeiden kuvien hankkimiseen sopivat kuvapankit mainiosti. Helppous ja nopeus liitetäänkin usein kuvapankkien eduiksi, mutta toisaalta nämä hyödyt mitätöityvät, jos kuvahakuun kuluu ylettömästi aikaa eikä oikeanlaista kuvaa silti löydy. Kuvapankkien näennäisestä runsaudesta huolimatta, joitain aihepiirejä laiminlyödään. Harmitusta tuottaa vuodesta toiseen myös kuvien kliseinen ja stereotypioiden värittämä maailma.
Kuvapankit ovat hyvä renki, mutta huono isäntä. Käyttötarkoitus ratkaisee, milloin kuvapankkien käyttö on perusteltua ja milloin on syytä kääntyä ammattikuvaajan tai kuvittajan puoleen. Kuvittamisen ja sisällöllisesti vähemmän tärkeiden kuvien hankintakanavana kuvapankit voivat olla perusteltu valinta. Brändi- ja kampanjakuvien kohdalla kannattaa suosia kuvausten järjestämistä. Kuvapankkien ei pitäisi antaa rajoittaa omaa luovuutta, eikä suunnittelutyötä pitäisi tehdä kuvapankkikuvien ehdoilla. Vahva idea on aina kuvaamisen arvoinen, kuvaustarve vain pitää osata perustella asiakkaalle.
Kuvapankkikuvien käytöstä ei ole juurikaan keskusteltu Suomessa. Suurin osa tutkielmani lähdeaineistosta on ulkomaisilta verkkosivuilta, minkä lisäksi aiheeseen liittyvä tietokirjallisuus vahvistaa tietopohjaa. Lisäksi haastattelin kolmea oululaista luovaa suunnittelijaa, joilla on pitkä kokemus mainosalalta. Hyödynnän tutkielmassa myös omia työelämän kokemuksiani.
Tässä tutkielmassa selvitetään mitä kuvapankit ovat, käydään lyhyesti läpi niiden historiaa ja kurkistetaan, minkälaisesta bisneksestä on kyse, sekä selvitetään, mitä kuvapankkikuvien tuotannon takana on ja minkälaisia eri käyttölisenssejä kuville on saatavilla. Mainostoimistojen suunnitteluprosessia käsitellään myös lyhyesti. Yhdessä luvussa pohditaan, miten kuvapankkikuvista on tullut osa suunnittelijan arkea. Tutkielman tärkeimmän sisällön eli haastatteluiden tulokset purin erilliseen lukuun.
Kuvapankeissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Niissä on saatavilla satoja miljoonia kuvia, kuvituksia, graafisia elementtejä sekä videota. Teosten laatukin on parantunut vuosien saatossa. Tietynlaiseen käyttöön kuvapankit ovat tehokas työkalu: esimerkiksi kuvitusten ja sisällöllisesti vähemmän tärkeiden kuvien hankkimiseen sopivat kuvapankit mainiosti. Helppous ja nopeus liitetäänkin usein kuvapankkien eduiksi, mutta toisaalta nämä hyödyt mitätöityvät, jos kuvahakuun kuluu ylettömästi aikaa eikä oikeanlaista kuvaa silti löydy. Kuvapankkien näennäisestä runsaudesta huolimatta, joitain aihepiirejä laiminlyödään. Harmitusta tuottaa vuodesta toiseen myös kuvien kliseinen ja stereotypioiden värittämä maailma.
Kuvapankit ovat hyvä renki, mutta huono isäntä. Käyttötarkoitus ratkaisee, milloin kuvapankkien käyttö on perusteltua ja milloin on syytä kääntyä ammattikuvaajan tai kuvittajan puoleen. Kuvittamisen ja sisällöllisesti vähemmän tärkeiden kuvien hankintakanavana kuvapankit voivat olla perusteltu valinta. Brändi- ja kampanjakuvien kohdalla kannattaa suosia kuvausten järjestämistä. Kuvapankkien ei pitäisi antaa rajoittaa omaa luovuutta, eikä suunnittelutyötä pitäisi tehdä kuvapankkikuvien ehdoilla. Vahva idea on aina kuvaamisen arvoinen, kuvaustarve vain pitää osata perustella asiakkaalle.