Varhaiskasvatustyö – tasapainottelua vaatimusten ja jaksamisen rajoilla: Sosionomiopiskelijoiden kokemuksia laadukkaan työn tekemisestä ja alan kuormittavuudesta
Barco, Eleonora (2020)
Barco, Eleonora
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052213056
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052213056
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus on tutkia työntekijöiden koettua laatua ja kuormittumista varhaiskasvatustyössä. Tutkimuksen kohteena ovat päiväkodissa työskentelevät sosionomiopiskelijat, jotka kuuluvat ammattijärjestö Talentiaan ja työskentelevät päiväkodissa.
Opinnäytetyössä tarkastellaan varhaiskasvatuksen lainsäädäntöä ja muita varhaiskasvatusta ohjaavia kansallisia ohjeistuksia sekä käydään läpi suomalaisen varhaiskasvatuksen oppimiskäsitystä, jotka luovat puitteet laadukkaan varhaiskasvatustyön tekemiselle. Seuraavissa kappaleissa esitellään pienen lapsen tärkeimpiä kognitiivisia, motorisia ja sosiaalisia kehitysvaiheita ja tuodaan esille leikin merkitys tärkeimpänä kehittymisen ja oppimisen tapana. Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa kasvattaja osaa ottaa lapsen kehityksen kannalta merkitykselliset asiat huomioon omassa työssään.
Laatu määritellään opinnäytetyössä työntekijöiden kykynä ja kokemuksena tunnistaa tämä tarpeet ja vastata asetettuihin tavoitteisiin, joita tässä ohjaa Karvi (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet.
Opinnäytetyössä tehtiin varhaiskasvatuksen henkilöstölle määrällinen tutkimus, jossa selvitettiin kokemuksia laadukkaan varhaiskasvatuksen tekemisestä, kuormittumisen tunteesta töissä ja tärkeimmistä syistä kuormittumiseen. Sen lisäksi selvitettiin, tuntuuko opiskelijoista siltä, että he jaksavat työskennellä päiväkodissa myös valmistumisensa jälkeen ja miksi. Tutkimus suoritettiin Survey Monkey -ohjelmassa laaditulla sähköisellä kyselykaavakkeella.
Tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen merkittävin laaduntekijä on ryhmäkoko ja resurssien (aika ja henkilömäärä) riittävyys. Työ on tekijälleen vaativaa ja kuormittavaa, eikä henkilöstön hyvinvointiin liittyviä tekijöitä ole riittävästi huomioitu laadunarvioinnissa.
Opinnäytetyössä tarkastellaan varhaiskasvatuksen lainsäädäntöä ja muita varhaiskasvatusta ohjaavia kansallisia ohjeistuksia sekä käydään läpi suomalaisen varhaiskasvatuksen oppimiskäsitystä, jotka luovat puitteet laadukkaan varhaiskasvatustyön tekemiselle. Seuraavissa kappaleissa esitellään pienen lapsen tärkeimpiä kognitiivisia, motorisia ja sosiaalisia kehitysvaiheita ja tuodaan esille leikin merkitys tärkeimpänä kehittymisen ja oppimisen tapana. Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa kasvattaja osaa ottaa lapsen kehityksen kannalta merkitykselliset asiat huomioon omassa työssään.
Laatu määritellään opinnäytetyössä työntekijöiden kykynä ja kokemuksena tunnistaa tämä tarpeet ja vastata asetettuihin tavoitteisiin, joita tässä ohjaa Karvi (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet.
Opinnäytetyössä tehtiin varhaiskasvatuksen henkilöstölle määrällinen tutkimus, jossa selvitettiin kokemuksia laadukkaan varhaiskasvatuksen tekemisestä, kuormittumisen tunteesta töissä ja tärkeimmistä syistä kuormittumiseen. Sen lisäksi selvitettiin, tuntuuko opiskelijoista siltä, että he jaksavat työskennellä päiväkodissa myös valmistumisensa jälkeen ja miksi. Tutkimus suoritettiin Survey Monkey -ohjelmassa laaditulla sähköisellä kyselykaavakkeella.
Tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen merkittävin laaduntekijä on ryhmäkoko ja resurssien (aika ja henkilömäärä) riittävyys. Työ on tekijälleen vaativaa ja kuormittavaa, eikä henkilöstön hyvinvointiin liittyviä tekijöitä ole riittävästi huomioitu laadunarvioinnissa.