"Mää oisin kuollu, jos mulla ei ois tuota laitetta": Uniapneapotilaiden kokemuksia CPAP -hoidosta ja hoidon ohjauksesta
Ilkka, Mari; Okkonen, Anu; Skarp, Tuuli (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052313131
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052313131
Tiivistelmä
Uniapnea luokitellaan yhdeksi kansansairaudeksi. On arvioitu, että Suomessa 9-24% väestöstä sairastaa uniapneaa, useat sairastavat sitä tietämättään. Unen laatu ja sen vaikutus terveyteen on tärkeää tunnistaa yhtä tärkeänä osana elämää, kuin riittävä liikunta ja terveellinen ruoka.
Vaikean ja keskivaikean uniapnean ensisijainen hoitomuoto on CPAP -hoito. Hoitoa käyttävät huomaavat yleensä nopeasti, että heidän unen- ja elämänlaatunsa paranevat. Uniapneaa ja CPAP -hoitoa on tutkittu erilaisten mittareiden avulla eri näkökulmista ja tuloksia on tarkasteltu pääasiassa tilastollisessa valossa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata uniapneapotilaiden kokemuksia CPAP-hoidosta ja saamastaan ohjauksesta laajemmin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kliinisen hoitotyön ja ohjauksen kehittämisessä.
Tutkimus on laadullinen tutkimus ja se toteutettiin teemahaastatteluin alkusyksyllä 2019. Tutkimukseen osallistui kymmenen uniapneapotilasta, joilla hoito oli kestänyt vähintään vuoden ja he kävivät säännöllisesti kontrolleissa. Haastatteluista saatiin runsaasti laadukasta aineistoa, joka litteroitiin ja analysoitiin induktiivisesti. Tuloksissa erottui kaksi päälinjaa: kokemukset CPAP -hoidosta ja kokemukset CPAP- hoidon ohjauksesta. Lisäksi haastateltavat toivat esille kehittämisideoita hoitoon ja ohjaukseen liittyen.
Uniapneapotilaiden kokemukset CPAP -hoidosta jakautuivat pääluokkiin mukaillen Maailman terveysjärjestön määritelmää terveyteen liittyvästä elämänlaadusta: fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä kokemuksiin CPAP -laitteesta. CPAP -hoidon vaikutukset olivat haastateltavien mukaan hyvin kokonaisvaltaisia, erityisesti vireystila parantui. Hoidon haasteet liittyivät CPAP -maskiin, joka aiheutti epämiellyttävää tunnetta niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Uniapneapotilaiden kokemukset saamastaan ohjauksesta olivat positiivisia. Ohjauksessa korostui vuorovaikutus hoitajan kanssa, yhteydenotto hoitajaan oli helppoa ja hoitotarvikkeita sai hyvin. Toisaalta uniapnean hoitoon kaivattiin lisää resursseja.
Vaikean ja keskivaikean uniapnean ensisijainen hoitomuoto on CPAP -hoito. Hoitoa käyttävät huomaavat yleensä nopeasti, että heidän unen- ja elämänlaatunsa paranevat. Uniapneaa ja CPAP -hoitoa on tutkittu erilaisten mittareiden avulla eri näkökulmista ja tuloksia on tarkasteltu pääasiassa tilastollisessa valossa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata uniapneapotilaiden kokemuksia CPAP-hoidosta ja saamastaan ohjauksesta laajemmin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kliinisen hoitotyön ja ohjauksen kehittämisessä.
Tutkimus on laadullinen tutkimus ja se toteutettiin teemahaastatteluin alkusyksyllä 2019. Tutkimukseen osallistui kymmenen uniapneapotilasta, joilla hoito oli kestänyt vähintään vuoden ja he kävivät säännöllisesti kontrolleissa. Haastatteluista saatiin runsaasti laadukasta aineistoa, joka litteroitiin ja analysoitiin induktiivisesti. Tuloksissa erottui kaksi päälinjaa: kokemukset CPAP -hoidosta ja kokemukset CPAP- hoidon ohjauksesta. Lisäksi haastateltavat toivat esille kehittämisideoita hoitoon ja ohjaukseen liittyen.
Uniapneapotilaiden kokemukset CPAP -hoidosta jakautuivat pääluokkiin mukaillen Maailman terveysjärjestön määritelmää terveyteen liittyvästä elämänlaadusta: fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä kokemuksiin CPAP -laitteesta. CPAP -hoidon vaikutukset olivat haastateltavien mukaan hyvin kokonaisvaltaisia, erityisesti vireystila parantui. Hoidon haasteet liittyivät CPAP -maskiin, joka aiheutti epämiellyttävää tunnetta niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Uniapneapotilaiden kokemukset saamastaan ohjauksesta olivat positiivisia. Ohjauksessa korostui vuorovaikutus hoitajan kanssa, yhteydenotto hoitajaan oli helppoa ja hoitotarvikkeita sai hyvin. Toisaalta uniapnean hoitoon kaivattiin lisää resursseja.