AINUTLAATUINEN JA TUNTEVA: Kokemuksia Voimasiskot-vertaistoiminnasta
Leppäpuisto, Suvi (2020)
Leppäpuisto, Suvi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052513322
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052513322
Tiivistelmä
Suomen Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen 120-vuotis juhlavuonna, vuonna 2016, syntynyt Voimasiskot niminen julkaisu ja hanke tukee naisten henkistä voimistumista ja omien voimavarojen käyttöönottamista. Pienryhmissä tapahtuva tunnetaitotyöskentely tarjoaa eri-ikäisille naisille mahdollisuuden voimaantua ja oppia tunnetaitoja sekä käsitellä omaa historiaa.
Voimasiskot-vertaistoiminta on laajentunut viime vuosina eri puolille Suomea ja lähdin tutkimaan siitä saatuja kokemuksia sekä mallintamaan vastaavaa toimintaa Jyväskylässä. Koska Voimasiskot hanke pohjautuu kristillisille arvoille, tutkin osaltaan myös sen hengellistä puolta. Kyseessä on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus, jossa on myös kvantitatiivisia elementtejä. Aineistonkeruumenetelmänä toimi kaksi eri kyselyä. Aiempia tutkimuksia ei tästä aiheesta vielä ollut.
Yhdistävinä tekijöinä ryhmään osallistuneilla oli kiinnostus vertaistukeen, tunnetaitoihin, yhteisöllisyyteen sekä uusiin ihmissuhteisiin. Ryhmässä koetun turvallisuuden ja myönteisen sekä hyväksyvän ilmapiirin kautta ryhmään osallistuneet kokivat vahvistumista ja saivat uusia välineitä tunteiden käsittelyyn. Erilaisten teemojen ja vertaistuen kautta ryhmään osallistuneet saivat myös uutta näkökulmaa ja etäisyyttä omiin asioihin. Myös sukupolvien välinen vuorovaikutus mahdollistui ryhmässä sen jäsenten laajan eri-ikäisyyden vuoksi, mikä oli samaan aikaan osin haaste että ryhmää rikastuttava tekijä. Ryhmätoiminnan hengellinen puoli koettiin turvana, tukena ja ryhmäprosessin runkona, joka vahvisti myös omanarvontunnetta. Hengellisyys katsottiin myös hoitavaksi ja yhdistäväksi tekijäksi. Voimasiskot-vertaistoiminnan malli koettiin vahvasti prosessiluontoisena ja että sillä on mahdollisuuksia vastata erilaisiin ihmiselämän kipukohtiin.
Liki puolet tutkimukseen vastanneista ohjaajista kuuluivat ikäryhmään 51-60 vuotiaat. Motiiveinaan ohjaajuuteen heillä oli kiinnostus ihmisiä, tunteita ja toimintamallia kohtaan sekä halu auttaa. Osalla vaikuttivat taustalla opiskelut tai omat kokemukset ja koulutuspohja. Ryhmiä markkinoitiin paikallisyhdistysten toimesta ja yhteistyöverkostoissa, erityisesti seurakuntien kautta ja sosiaalisessa mediassa. Ryhmiin riitti tulijoita myös ilman sen suurempaa mainostusta. Käytössä olevalle materiaalille annettiin kiitettävä arvosana 4, mutta myös kehittämisehdotuksia nousi esille. Keskeisiä teemoja ryhmissä olivat: tunteet, erityisesti aggressio, minä ja juureni (oma tarina ja historia) sekä voimavarat, arjessa jaksaminen. Toiminnan hengellinen arvopohja ilmeni vahvana mukana olevana tekijänä ja iso osa (76,5%) ohjaajista oli sitä mieltä ettei se kuitenkaan rajaa osallistujia liiaksi pois. Ryhmät ovat avoimia kaikille naisille ja se kunnioittaa myös erilaisuutta sekä luovii uudenlaisia toimintatapoja osallistujia kuunnellen. Toiminnan laajenemisen kannalta nähtiin tarpeellisena tiedottaminen sekä yhteistyö verkostoissa, samoin kuin uusien ohjaajien saaminen. Lisäksi toimintamallin “kirkastamista” pidettiin tärkeänä ja osaltaan vertaisryhmiä oltiin jo alettu laajentamaan/tarkemmin kohdistamaan joko ikä-, kieli- tai elämäntilanteittain. Monikulttuurisuuteen liittyvä näkökulma nousi esille tutkimuksen eri vaiheissa. Ohjaajien innokkuus ja motivaatio toimintaa kohtaan välittyivät tehdyn tutkimuksen kautta, samoin kuin työnohjauksen ja rahoituksen merkitys eri paikallisyhdistyksissä. In 2016, on the 120th anniversary of the Finnish Young Women's Christian Association, the publication called Power Sisters (Voimasiskot) was born. It supports the women's spiritual empowerment and the use of their own resources. Work with emotional skills in small groups offers women of all ages an opportunity to become empowered and learn emotional skills and deal with their own history. The Power Sisters peer activity has expanded to various parts of Finland in recent years, and this thesis set out to research the experiences gained from it and to model similar activities in Jyväskylä. Because the project Power Sisters is based on Christian values, it also studied the spiritual side of it. This was a qualitative research, which also had quantitative elements. The research method was two different surveys. There was no previous research on this topic.
Through the safety experienced in the group and the positive and accepting atmosphere, the participants were empowered and received new tools for dealing with emotions. Through various themes and peer support, participants also gained a new perspective and distance to their own affairs. The spiritual side of group activities was perceived as providing security, support and a backbone for the group process, which also strengthened the sense of self-esteem. Spirituality was also seen as a caring and unifying factor. The Power Sisters peer-to-peer model was strongly perceived as process-like which would have the potential to respond to a variety of pain points in human life.
Motivated by the Power Sisters leadership, instructors had an interest in people, emotions and a way of working, as well as desire to help. Some instructors were influenced by their studies or own experiences and educational background. Key themes in the peer groups were emotions, especially aggression, me and my roots as well as resources and coping in everyday life. The spiritual value base of the activity was strongly present in group activities but a large proportion (76.5%) of the group instructors felt, however, that it did not limit participants too much. The groups are open to all women and they also respect diversity and create new ways of working by listening to the participants. The aspect of multiculturalism emerged at different stages of the research. The instructors’ enthusiasm and motivation towards the activities were conveyed in the research as well as the importance of work supervision and funding in different local associations.
Voimasiskot-vertaistoiminta on laajentunut viime vuosina eri puolille Suomea ja lähdin tutkimaan siitä saatuja kokemuksia sekä mallintamaan vastaavaa toimintaa Jyväskylässä. Koska Voimasiskot hanke pohjautuu kristillisille arvoille, tutkin osaltaan myös sen hengellistä puolta. Kyseessä on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus, jossa on myös kvantitatiivisia elementtejä. Aineistonkeruumenetelmänä toimi kaksi eri kyselyä. Aiempia tutkimuksia ei tästä aiheesta vielä ollut.
Yhdistävinä tekijöinä ryhmään osallistuneilla oli kiinnostus vertaistukeen, tunnetaitoihin, yhteisöllisyyteen sekä uusiin ihmissuhteisiin. Ryhmässä koetun turvallisuuden ja myönteisen sekä hyväksyvän ilmapiirin kautta ryhmään osallistuneet kokivat vahvistumista ja saivat uusia välineitä tunteiden käsittelyyn. Erilaisten teemojen ja vertaistuen kautta ryhmään osallistuneet saivat myös uutta näkökulmaa ja etäisyyttä omiin asioihin. Myös sukupolvien välinen vuorovaikutus mahdollistui ryhmässä sen jäsenten laajan eri-ikäisyyden vuoksi, mikä oli samaan aikaan osin haaste että ryhmää rikastuttava tekijä. Ryhmätoiminnan hengellinen puoli koettiin turvana, tukena ja ryhmäprosessin runkona, joka vahvisti myös omanarvontunnetta. Hengellisyys katsottiin myös hoitavaksi ja yhdistäväksi tekijäksi. Voimasiskot-vertaistoiminnan malli koettiin vahvasti prosessiluontoisena ja että sillä on mahdollisuuksia vastata erilaisiin ihmiselämän kipukohtiin.
Liki puolet tutkimukseen vastanneista ohjaajista kuuluivat ikäryhmään 51-60 vuotiaat. Motiiveinaan ohjaajuuteen heillä oli kiinnostus ihmisiä, tunteita ja toimintamallia kohtaan sekä halu auttaa. Osalla vaikuttivat taustalla opiskelut tai omat kokemukset ja koulutuspohja. Ryhmiä markkinoitiin paikallisyhdistysten toimesta ja yhteistyöverkostoissa, erityisesti seurakuntien kautta ja sosiaalisessa mediassa. Ryhmiin riitti tulijoita myös ilman sen suurempaa mainostusta. Käytössä olevalle materiaalille annettiin kiitettävä arvosana 4, mutta myös kehittämisehdotuksia nousi esille. Keskeisiä teemoja ryhmissä olivat: tunteet, erityisesti aggressio, minä ja juureni (oma tarina ja historia) sekä voimavarat, arjessa jaksaminen. Toiminnan hengellinen arvopohja ilmeni vahvana mukana olevana tekijänä ja iso osa (76,5%) ohjaajista oli sitä mieltä ettei se kuitenkaan rajaa osallistujia liiaksi pois. Ryhmät ovat avoimia kaikille naisille ja se kunnioittaa myös erilaisuutta sekä luovii uudenlaisia toimintatapoja osallistujia kuunnellen. Toiminnan laajenemisen kannalta nähtiin tarpeellisena tiedottaminen sekä yhteistyö verkostoissa, samoin kuin uusien ohjaajien saaminen. Lisäksi toimintamallin “kirkastamista” pidettiin tärkeänä ja osaltaan vertaisryhmiä oltiin jo alettu laajentamaan/tarkemmin kohdistamaan joko ikä-, kieli- tai elämäntilanteittain. Monikulttuurisuuteen liittyvä näkökulma nousi esille tutkimuksen eri vaiheissa. Ohjaajien innokkuus ja motivaatio toimintaa kohtaan välittyivät tehdyn tutkimuksen kautta, samoin kuin työnohjauksen ja rahoituksen merkitys eri paikallisyhdistyksissä.
Through the safety experienced in the group and the positive and accepting atmosphere, the participants were empowered and received new tools for dealing with emotions. Through various themes and peer support, participants also gained a new perspective and distance to their own affairs. The spiritual side of group activities was perceived as providing security, support and a backbone for the group process, which also strengthened the sense of self-esteem. Spirituality was also seen as a caring and unifying factor. The Power Sisters peer-to-peer model was strongly perceived as process-like which would have the potential to respond to a variety of pain points in human life.
Motivated by the Power Sisters leadership, instructors had an interest in people, emotions and a way of working, as well as desire to help. Some instructors were influenced by their studies or own experiences and educational background. Key themes in the peer groups were emotions, especially aggression, me and my roots as well as resources and coping in everyday life. The spiritual value base of the activity was strongly present in group activities but a large proportion (76.5%) of the group instructors felt, however, that it did not limit participants too much. The groups are open to all women and they also respect diversity and create new ways of working by listening to the participants. The aspect of multiculturalism emerged at different stages of the research. The instructors’ enthusiasm and motivation towards the activities were conveyed in the research as well as the importance of work supervision and funding in different local associations.