Velhomatikkaa : Viidennen dimension toimintamalli matematiikan opettamisen tukena
Ruusuvuori-Kivinen, Kirsi (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052513284
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052513284
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda matematiikan opetukseen sopiva toimintakokonaisuus, joka pohjautuu Michael Colen viidennen dimension toimintamallille. Lapsilähtöisyys toimi tuokioiden perustana. Toimintakerroille valikoitui kahdeksan esiopetusikäisen lapsen ryhmä ja tehtävät suunniteltiin kyseiselle ikäryhmälle sopiviksi. Toimintakertojen kehystarinaksi kirjoitettiin satu velhosta, joka tarvitsee lasten apua matematiikassa, jotta pystyy kirjoittamaan uuden loitsukirjan tuhoutuneen tilalle. Velho kommunikoi lasten kanssa kirjeiden välityksellä.
Viidennen dimension toimintamallissa mielikuvitusmaailma luo motivaation oppimiseen. Toimintamallin hyödyntämisen tavoitteena oli mielikuvituksen ja leikin kautta tukea lasten oppimista ja myönteistä suhtautumista matematiikkaan. Viidennen dimension toimintamallin yhdistämistä matematiikan opetukseen varhaiskasvatuksessa ei ole aiemmin tutkittu, eikä toimintamallia ollut ennen käytetty yhteistyöpäiväkodissa.
Opinnäytetyön neljää toimintakertaa arvioitiin sekä teoriaan että tavoitteisiin nojaten. Toimintakerroilla käytettiin apuna osallistuvaa havainnointia. Havainnoinnin perusteella toiminnasta saatiin ristiriitaisia tuloksia. Suurimmaksi ongelmaksi osoittautui lasten osittain ulkopuolisista syistä johtunut levottomuus, jonka vuoksi motivoiva, tarinallinen kehys toimintaan jäi muodostumatta. Kehyksen sisällä tapahtunutta toimintaa voidaan kuitenkin pitää pääosin onnistuneena.
Tutkimuksen perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä viidennen dimension toimintamallin sopimisesta matematiikan opetukseen. Opinnäytetyössä käytettyä tarinaa ja tehtäviä tulisi kokeilla varhaiskasvattajalle tutun lapsiryhmän kanssa, jotta niiden potentiaalista saisi pätevämpää tietoa. Toiminnan hyötyä lasten matemaattisen kehityksen kannalta on vaikea mitata. Tehtävät olivat kuitenkin lapsille mieluisia ja niiden kautta saatiin kokea onnistumisia. Tässä opinnäytetyössä luodun toimintakokonaisuus voi kannustaa varhaiskasvatuksen opettajia ideoimaan uudenlaisia lähestymistapoja matematiikan opetukseen.
Viidennen dimension toimintamallissa mielikuvitusmaailma luo motivaation oppimiseen. Toimintamallin hyödyntämisen tavoitteena oli mielikuvituksen ja leikin kautta tukea lasten oppimista ja myönteistä suhtautumista matematiikkaan. Viidennen dimension toimintamallin yhdistämistä matematiikan opetukseen varhaiskasvatuksessa ei ole aiemmin tutkittu, eikä toimintamallia ollut ennen käytetty yhteistyöpäiväkodissa.
Opinnäytetyön neljää toimintakertaa arvioitiin sekä teoriaan että tavoitteisiin nojaten. Toimintakerroilla käytettiin apuna osallistuvaa havainnointia. Havainnoinnin perusteella toiminnasta saatiin ristiriitaisia tuloksia. Suurimmaksi ongelmaksi osoittautui lasten osittain ulkopuolisista syistä johtunut levottomuus, jonka vuoksi motivoiva, tarinallinen kehys toimintaan jäi muodostumatta. Kehyksen sisällä tapahtunutta toimintaa voidaan kuitenkin pitää pääosin onnistuneena.
Tutkimuksen perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä viidennen dimension toimintamallin sopimisesta matematiikan opetukseen. Opinnäytetyössä käytettyä tarinaa ja tehtäviä tulisi kokeilla varhaiskasvattajalle tutun lapsiryhmän kanssa, jotta niiden potentiaalista saisi pätevämpää tietoa. Toiminnan hyötyä lasten matemaattisen kehityksen kannalta on vaikea mitata. Tehtävät olivat kuitenkin lapsille mieluisia ja niiden kautta saatiin kokea onnistumisia. Tässä opinnäytetyössä luodun toimintakokonaisuus voi kannustaa varhaiskasvatuksen opettajia ideoimaan uudenlaisia lähestymistapoja matematiikan opetukseen.