Näkökulmia kohdunkaulasyövän joukkoseulonnan kustannusvaikuttavuuteen Etelä-Karjalan terveydenhuollossa

Abstract

Tämä opinnäytetyö on kehittämistehtävä, johon on koottu olemassa olevaa tietoa (Rantanen ja Toikko 2009) kohdunkaulan syövän seulontaan liittyen. Etelä-Karjalassa seulonnan on järjestänyt Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote), ja seulonnan menetelmänä käytössä on ollut papakoe. Seulontaan ovat oikeutettuja osallistumaan 30–60-vuotiaat naiset. (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri.) Opinnäytetyön tarkoitus on verrata papakokeena ja HPV-testauksena tehtävän seulonnan taloudellista kannattavuutta Etelä-Karjalan alueelle. Opinnäytetyön tavoite on kehittää Etelä-Karjalan alueen kohdunkaulan syövän joukkoseulontaa kustannusvaikuttavuudeltaan kannattavammaksi.

Kohdunkaulan syövän seulontaan käytetyt resurssit eivät kohdennu nykyisellään optimaalisella tavalla. Heini Salon (2017) väitöskirjan mukaan kustannusten jakautuminen ohjelmoidun seulonnan ja opportunistisen ohjelman välillä ei ole kannattava, koska jopa 71 % kustannuksista ohjautuu ohjelman ulkopuolisiin testeihin. Näin ollen kustannukset pitäisi saada kohdennettua paremmin ohjelmoituun seulontaan, jota tulee kehittää HPV-testaukseen pohjautuvaksi. Kohdunkaulan syövän seulonta tulisi aloittaa 25 ikävuodesta ja jatkaa 65 ikävuoteen saakka. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011.)

Tutkimusten mukaan HPV-testipohjainen seulonta on papakoetta herkempi. Lisäksi HPV-testaus antaa mahdollisuuden omanäytteenottoon, jolloin mahdollistuisi kaikenlaisen kohdunkaulasyövän seulonnan ulkopuolelle jäävien tutkiminen. Opinnäytetyön tulosten perusteella kustannuksien osalta HPV-testaus olisi kannattavampaa, jolloin omanäytteenotto ei nostaisi kustannuksia nykyiseltään. Myös seulontaiän nostaminen voisi olla mahdollista kustannussäästön perusteellakin.

This thesis is a development work in which the existing information (Rantanen and Toikko 2009) related to cervical cancer screening has been compiled. In South Karelia, screening has been organized by the South Karelia Social and Health District (Eksote), and a pap test has been used as a screening method. Women aged 30–60 are eligible to participate in the screening. (South Karelia Social and Health District.) The purpose of the thesis was to compare the economic profitability of screening as a pap smear testing and HPV testing in South Karelia. The aim of the thesis is to develop mass screening for cervical cancer in the South Karelia region to be more cost-effective.

The resources used for screen for cervical cancer are not currently optimally targeted. According to the dissertation of Heini Salo (2017), the distribution of costs between a programmed screening and an opportunistic program is not profitable, as up to 71 % of the costs are directed to tests outside the program. Therefore, costs should be better targeted to programmed screening, which should be developed based on HPV testing. Cervical cancer screening should begin at the age of 25 and continue until age of 65. (Department of Health and Welfare 2011.)

Studies show that HPV test-based screening is more sensitive than the pap test. In addition, HPV testing allows for self-sampling, which would allow testing of those excluded from all types of cervical cancer screening. Based on the results of the thesis, in terms of costs, HPV testing would be more profitable, in which case self-sampling would not increase costs at present. Increasing the screening age could also be possible based on cost savings.