Pankin velvollisuus tuntea kansainväliset yritysasiakkaat : Rahanpesun estäminen
Sova, Aleksi (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052513550
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052513550
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin pankkien velvollisuutta tuntea kansainväliset yritysasiakkaat ja rahanpesun estämistä sekä miten 4. ja 5. rahanpesundirektiivit sekä kansallinen lainsäädäntö vaikuttavat pankkien yritysasiakkaiden tuntemiseen. Direktiivien tärkeimmät muutokset asiakkaan tuntemisen kannalta olivat toimenpiteet asiakastuntemisen velvoitteen täyttämisessä, tosiasiallisten edunsaajien tunnistaminen ja toimintaperiaatteet kolmansien maiden osalta sekä asiakkaan tehostettu tuntemisvelvollisuus.
Opinnäytetyössäni käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin analysoimalla teemahaastattelujen pohjalta kerättyä aineistoa ja muodostamalla tutkimusaiheesta kokonaiskuva. Teoriaosuudessa perehdyttiin rahanpesun ilmiöihin ja sen prosesseihin sekä rahanpesua koskevaan lainsäädäntöön erityisesti pankin yritysasiakkaiden tuntemisen näkökulmasta.
Tutkimuksessa selvitettiin, mitä haasteita pankeilla on rahanpesun estämisessä ja kansainvälisten yritysasiakkaiden tuntemista koskevassa prosessissa. Lisäksi selvitettiin, miten pankit voivat vaikuttaa rahanpesun estämiseen.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että asiakastunteminen on pankin tärkein työnkalu rahanpesun estämisessä. Kansainvälisen yritysasiakkaan tunteminen oli haasteellisempaa verrattuna kotimaiseen yritykseen. Tämä siitä syystä, että omistusketjut voivat olla erittäin monimutkaisia ja siellä saattaa olla mukana yhtiömuotoja, joita Suomen lainsäädäntö ei tunne. Lisäksi 4. ja 5. rahanpesundirektiivien implementointi EU:n jäsenvaltioissa eri tavoin tuo lisähaasteita asiakastuntemisvelvoitteiden täyttämiseen. Myös muiden maiden lainsäädäntö vaikuttaa asiakastietojen saamiseen. Tämän lisäksi haasteita asiakastuntemisessa tuo tosiasiallisen edunsaajien löytäminen monimutkaisten omistussuhteiden takia. Haasteelliseksi koettiin myös tietojen saatavuus ja niiden luotettavuus, koska eri maiden rekisterit eivät aina anna tarvittavia tietoja. Haasteellista oli myös asiakkaiden antamien tietojen oikeellisuuden selvittäminen ja tiedon verifiointi.
Opinnäytetyössäni käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin analysoimalla teemahaastattelujen pohjalta kerättyä aineistoa ja muodostamalla tutkimusaiheesta kokonaiskuva. Teoriaosuudessa perehdyttiin rahanpesun ilmiöihin ja sen prosesseihin sekä rahanpesua koskevaan lainsäädäntöön erityisesti pankin yritysasiakkaiden tuntemisen näkökulmasta.
Tutkimuksessa selvitettiin, mitä haasteita pankeilla on rahanpesun estämisessä ja kansainvälisten yritysasiakkaiden tuntemista koskevassa prosessissa. Lisäksi selvitettiin, miten pankit voivat vaikuttaa rahanpesun estämiseen.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että asiakastunteminen on pankin tärkein työnkalu rahanpesun estämisessä. Kansainvälisen yritysasiakkaan tunteminen oli haasteellisempaa verrattuna kotimaiseen yritykseen. Tämä siitä syystä, että omistusketjut voivat olla erittäin monimutkaisia ja siellä saattaa olla mukana yhtiömuotoja, joita Suomen lainsäädäntö ei tunne. Lisäksi 4. ja 5. rahanpesundirektiivien implementointi EU:n jäsenvaltioissa eri tavoin tuo lisähaasteita asiakastuntemisvelvoitteiden täyttämiseen. Myös muiden maiden lainsäädäntö vaikuttaa asiakastietojen saamiseen. Tämän lisäksi haasteita asiakastuntemisessa tuo tosiasiallisen edunsaajien löytäminen monimutkaisten omistussuhteiden takia. Haasteelliseksi koettiin myös tietojen saatavuus ja niiden luotettavuus, koska eri maiden rekisterit eivät aina anna tarvittavia tietoja. Haasteellista oli myös asiakkaiden antamien tietojen oikeellisuuden selvittäminen ja tiedon verifiointi.