Kotihoidon ikääntyneiden asiakkaiden tarpeiden kirjaaminen hoito- ja palvelusuunnitelmiin
Jämsä, Eeva; Kokko, Laura; Saari, Katja (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052513599
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052513599
Tiivistelmä
Ikääntyneiden määrä väestössä kasvaa ja kotihoidon tavoitteena on mahdollistaa ikääntyneen turvallinen asuminen kotona mahdollisimman pitkään. Kotihoidon laadukkaan hoidon perustana on asiakaslähtöinen ja kokonaisvaltainen hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka tarkoitus on tukea asiakkaan voimavaroja ja toimintakykyä.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata, kuinka moneen hoito- ja palvelusuunnitelmaan on kirjattu asiakkaan tarpeita ja mihin toimintakyvyn osa-alueisiin ne liittyvät. Opinnäytetyön toteuttamisessa hyödynnettiin sekä kvantitatiivista, että kvalitatiivista lähestymistapaa. Tutkimusaineisto koostui kahden eri kotihoitoyksikön hoito- ja palvelusuunnitelmista, joita oli yhteensä 140. Opinnäytetyömme tavoitteena on asiakaslähtöisyyden kehittäminen hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimisessa ja toteuttamisessa. Työn tekijöiden ammatillisen kasvun näkökulmasta tavoitteena oli oppia arvioimaan ja valikoimaan kriittisesti näyttöön perustuvaa tietoa sekä kehittää oman alan työelämää.
Tutkimuksemme kvantitatiivista aineistoa analysoimme tilastollisin menetelmin prosentteja ja frekvenssejä käyttäen. Tutkimuksen laadullisessa osiossa analysointimenetelmänä käytimme deduktiivista sisällönanalyysia.
Opinnäytetyömme tulokset osoittavat, että suureen osaan hoito- ja palvelusuunnitelmista (87%) oli kirjattu yksi tai useampi tarve. Suurin osa hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjatuista asiakkaiden tarpeista liittyi fyysiseen toimintakykyyn. Fyysisen toimintakyvyn osa-alueista eniten tarpeita oli kirjattu päivittäisiin toimintoihin sekä terveydentilaan liittyen. Opinnäytetyön tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että asiakaslähtöisyys ei toteudu kokonaisvaltaisesti hoito- ja palvelusuunnitelmissa. Fyysisen toimintakyvyn painottuessa muut toimintakyvyn osa-alueet jäävät vähemmälle huomiolle.
Tuloksia hyödyntämällä kotihoidon yksiköt voivat kiinnittää huomiota siihen, että hoito- ja palvelusuunnitelmissa näkyisi asiakaslähtöisyys, ja että asiakkaan yksilölliset tarpeet tulisivat huomioiduksi. Tulevia jatkotutkimuksia voisi olla, miten RAI:sta saatuja tietoja hyödynnetään hoito- ja palvelusuunnitelmissa ja miten hoito- ja palvelusuunnitelmien asiakaslähtöinen tarkistus ja päivitys toteutuvat. Lisäksi voisi tutkia hoitajien kokemuksia hoito- ja palvelusuunnitelmien tekemisestä ja toteuttamisesta.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata, kuinka moneen hoito- ja palvelusuunnitelmaan on kirjattu asiakkaan tarpeita ja mihin toimintakyvyn osa-alueisiin ne liittyvät. Opinnäytetyön toteuttamisessa hyödynnettiin sekä kvantitatiivista, että kvalitatiivista lähestymistapaa. Tutkimusaineisto koostui kahden eri kotihoitoyksikön hoito- ja palvelusuunnitelmista, joita oli yhteensä 140. Opinnäytetyömme tavoitteena on asiakaslähtöisyyden kehittäminen hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimisessa ja toteuttamisessa. Työn tekijöiden ammatillisen kasvun näkökulmasta tavoitteena oli oppia arvioimaan ja valikoimaan kriittisesti näyttöön perustuvaa tietoa sekä kehittää oman alan työelämää.
Tutkimuksemme kvantitatiivista aineistoa analysoimme tilastollisin menetelmin prosentteja ja frekvenssejä käyttäen. Tutkimuksen laadullisessa osiossa analysointimenetelmänä käytimme deduktiivista sisällönanalyysia.
Opinnäytetyömme tulokset osoittavat, että suureen osaan hoito- ja palvelusuunnitelmista (87%) oli kirjattu yksi tai useampi tarve. Suurin osa hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjatuista asiakkaiden tarpeista liittyi fyysiseen toimintakykyyn. Fyysisen toimintakyvyn osa-alueista eniten tarpeita oli kirjattu päivittäisiin toimintoihin sekä terveydentilaan liittyen. Opinnäytetyön tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että asiakaslähtöisyys ei toteudu kokonaisvaltaisesti hoito- ja palvelusuunnitelmissa. Fyysisen toimintakyvyn painottuessa muut toimintakyvyn osa-alueet jäävät vähemmälle huomiolle.
Tuloksia hyödyntämällä kotihoidon yksiköt voivat kiinnittää huomiota siihen, että hoito- ja palvelusuunnitelmissa näkyisi asiakaslähtöisyys, ja että asiakkaan yksilölliset tarpeet tulisivat huomioiduksi. Tulevia jatkotutkimuksia voisi olla, miten RAI:sta saatuja tietoja hyödynnetään hoito- ja palvelusuunnitelmissa ja miten hoito- ja palvelusuunnitelmien asiakaslähtöinen tarkistus ja päivitys toteutuvat. Lisäksi voisi tutkia hoitajien kokemuksia hoito- ja palvelusuunnitelmien tekemisestä ja toteuttamisesta.