Lapsen valmistaminen MRI tutkimuksiin pelillisen 360°- ohjaussovelluksen avulla

Abstract

On tutkittu, että MRI eli magneettitutkimus aiheuttaa lapsipotilaille monia epämiellyttäviä tunteita. Etukäteen toteutetulla ohjauksella ja valmistamisella voidaan vähentää lasten jännitystä ja pelkoja sekä tukea kuvausten onnistumista. Digitaalisten ohjausmateriaalien, pelillisyyden ja sovellusten käyttö lisääntyy jatkuvasti ja nostaa suosiotaan etenkin lasten keskuudessa. Aiemmin on noussut esiin tarve tutkia ovatko digitaaliset ohjausmenetelmät riittäviä poistamaan lasten pelkoja ja voidaanko niiden avulla tukea lapsen valmistamista. Tämän vuoksi pelillisen ohjaussovelluksen kehittäminen ja hyödynnettävyyden tutkiminen osana lapsen magneettitutkimuksiin valmistamiseen liittyvää ohjausta on perusteltua ja tärkeää. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää 360°- teknologiaan perustuva pelillinen ohjaussovellus tukemaan lapsipotilaiden valmistamista MRI- tutkimuksiin ja arvioida sovelluksen käytettävyyttä ja käyttäjäkokemusta sekä mahdollista hyötyä osana laadukasta potilasohjausta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa pelillisten sovellusten kehittämisestä sekä 360°- teknologian soveltuvuudesta, käytettävyydestä ja mahdollisuuksista laadukkaan potilasohjauksen välineenä. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä ja kehittäminen eteni konstruktivistisen mallin mukaisesti aloitus-, suunnittelu-, käytännön toteutus- ja viimeistelyvaiheiden kautta. Käytännön toteutusvaiheessa kehitetyn ohjaussovelluksen ensiversiota esitestattiin magneettikuvausyksikön henkilökunnalla (n=5), jolta kerätyn avoimen palautteen perusteella ohjaussovellusta muokattiin. Sen jälkeen ohjaussovellusta testattiin kuvaukseen tulevien lasten vanhemmilla (n=3), joiden kokemuksia kerättiin tätä varten kehitetyllä strukturoidulla kyselylomakkeella, jolla arvioitiin potilasohjauksen koettua laatua, käytettävyyttä ja käyttäjäkokemusta. Kysely koostui likert-asteikollisista väittämistä, adjektiivipareista ja avoimesta kysymyksestä. Aineistot analysoitiin tilastollisesti kuvailemalla ja induktiivisen sisällönanalyysin periaatteita soveltaen, aineiston pienen koon huomioon ottaen. Aineiston perusteella vanhemmat pitivät ohjaussovelluksen avulla saatua ohjausta kokonaisuudessaan hyvänä. Sovelluksessa käytettiin hyödyllistä ohjausmateriaalia, annettiin riittävästi tietoa tehdystä tutkimuksesta ja sen koettiin soveltuvan lapsen ohjaamisen välineeksi. Ohjaussovelluksen käyttö oli paitsi auttanut vanhempia valmistelemaan lasta sekä lasta valmistautumaan magneettitutkimukseen, myös lievittänyt vanhempien ja lasten jännitystä ja pelkoja ennen tutkimusta. Ohjaussovelluksen käyttäjäkokemukseen eniten vaikuttavaksi tekijäksi nousi se, millaisella laitteella ohjaussovellusta käytettiin. Saatuja tuloksia käytettiin ohjaussovelluksen viimeistelyssä valmiiksi ja niitä voidaan hyödyntää kehittämisprojektien vaikuttimina.