Juontajan rooli selviytymisrealityohjelmassa : case Selviytyjät Suomi
Koskiranta, Joose (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052513597
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052513597
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee juontajan roolia realitytelevisio-ohjelman eri tuotantovaiheissa.
Ensin keskitytään realitytelevision historiaan, joka kumpuaa 1940-luvun lopun piilokameraohjelmista. Sen jälkeen käydään läpi cinema verite- sekä direct cinema -käsitteet, jotka eivät ole ainoastaan vaikuttaneet dokumentaarisessa televisiossa, vaan ne ovat myös vaikuttaneet televisio-ohjelmiin ja ehkä kaikkein eniten nykyajan reality-tv:seen. Sitten avataan realityn eri alakategorioita, joihin ohjelmia voi luokitella. Nykyään realityohjelmia on vaikea lokeroida ainoastaan yhteen kategoriaan, sillä monet niistä ovat niin sanottuja hybridejä, jossa on monen eri kategorian piirteitä.
Opinnäytetyössä on hyödynnetty laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Siinä on käytetty sisällön- sekä kirjallisuusanalyysiä. Lisäksi siihen on haastateltu kolmea eri media-alan ammattilaista, jotka antoivat laajan käsityksen realityohjelmien tuotannosta. Kaikki heistä ovat työskennelleet Selviytyjät Suomi -ohjelmassa, jota käytän myös esimerkkiohjelmana.
Haastattelumateriaalin ja kirjallisuuden pohjalta on muodostettu kuva siitä, minkälaista realityjuontajan työ on sen eri tuotantovaiheissa. Vain murto-osa työhön käytetystä ajasta näkyy katsojille televisioruudulla, sillä juontajan työhön kuuluu suuri määrä valmistautumista, spiikkejen opettelua sekä muita sisällöntuotannollisia seikkoja.
Ensin keskitytään realitytelevision historiaan, joka kumpuaa 1940-luvun lopun piilokameraohjelmista. Sen jälkeen käydään läpi cinema verite- sekä direct cinema -käsitteet, jotka eivät ole ainoastaan vaikuttaneet dokumentaarisessa televisiossa, vaan ne ovat myös vaikuttaneet televisio-ohjelmiin ja ehkä kaikkein eniten nykyajan reality-tv:seen. Sitten avataan realityn eri alakategorioita, joihin ohjelmia voi luokitella. Nykyään realityohjelmia on vaikea lokeroida ainoastaan yhteen kategoriaan, sillä monet niistä ovat niin sanottuja hybridejä, jossa on monen eri kategorian piirteitä.
Opinnäytetyössä on hyödynnetty laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Siinä on käytetty sisällön- sekä kirjallisuusanalyysiä. Lisäksi siihen on haastateltu kolmea eri media-alan ammattilaista, jotka antoivat laajan käsityksen realityohjelmien tuotannosta. Kaikki heistä ovat työskennelleet Selviytyjät Suomi -ohjelmassa, jota käytän myös esimerkkiohjelmana.
Haastattelumateriaalin ja kirjallisuuden pohjalta on muodostettu kuva siitä, minkälaista realityjuontajan työ on sen eri tuotantovaiheissa. Vain murto-osa työhön käytetystä ajasta näkyy katsojille televisioruudulla, sillä juontajan työhön kuuluu suuri määrä valmistautumista, spiikkejen opettelua sekä muita sisällöntuotannollisia seikkoja.