Appendisiittipotilaan kirurginen hoitotyö: simulaatiokokonaisuus opetuskäyttöön
Pirttimaa, Jenny; Palola, Sini; Stenius, Milla; Kostamo, Piia (2020)
Pirttimaa, Jenny
Palola, Sini
Stenius, Milla
Kostamo, Piia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052613738
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052613738
Tiivistelmä
Simulaation tarkoituksena on luoda totuudenmukainen oppimisympäristö, jossa opiskelijat pääsevät jäljittelemään hoitotilanteita turvallisesti. Simulaatiota käytetään ympäri Suomen ammattikorkeakouluissa opetusmenetelmänä ja sen on todettu olevan hyvä oppimistapa hoitotyön opiskelijoiden koulutuksessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa simulaatiokokonaisuus Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön tutkinto-ohjelman käyttöön. Tuotoksemme tilaaja oli hoitotyön lehtori Nina Männistö ja teimme opinnäytetyön hänen toiveidensa pohjalta. Simulaatiokokonaisuus on kohdistettu ensimmäisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijoiden opetukseen kirurgisen potilaan hoitotyön opintojaksolle.
Opinnäytetyön laatutavoitteena oli tehdä helposti hyödynnettävä ja käyttäjälähtöinen simulaatiokokonaisuus kirurgisen potilaan hoitotyöstä, joka vastaa kirurgisen potilaan hoitotyön opintojakson oppimistavoitteita. Lisäksi tavoitteenamme oli, että opettajat pystyvät jatkossakin hyödyntämään simulaatiokokonaisuutta opetuksessa. Oppimistavoitteenamme opinnäytetyön tekemisessä oli kehittää omaa ammatillista osaamistamme.
Opinnäytetyö sisältää tietoa pre, - intra, - sekä postoperatiivisesta hoidosta, äkillisestä umpilisäketulehduksesta sekä simulaation pedagogiikasta. Kootun tiedon pohjalta laadimme teoreettisen tietoperustan tuotoksellemme. Simulaatiokokonaisuuden kehitimme itse ohjaavien opettajien tuella. Simulaation keskiössä on umpilisäketulehduspotilas, joka leikataan päivystyksellisesti. Simulaatiotilanne etenee päivystyksestä leikkaussalin kautta heräämövaiheeseen ja lopulta päättyy vuodeosastolle.
Tavoitteiden täyttymistä arvioimme palautekyselyllä sekä opiskelijoilta että opettajilta simulaatiotilanteen jälkeen. Kysely koostui kysymyksistä, joihin pyydettiin vastaamaan asteikolla 1–5, kuinka hyvin koki väittämän pitävän paikkaansa. Kyselyyn vastasi kymmenen (10) opiskelijaa ja kolme (3) opettajaa. Kaikki opiskelijoista kokivat tehtävän hyödylliseksi ja kaikki opettajat olivat täysin samaa mieltä kohdan ”Casetehtäviä voi hyödyntää jatkossa opetuksessa” kanssa.
Muokkaamalla simulaatiokokonaisuuden sisältöä toiseen potilasryhmään ja ympäristöön, voidaan simulaatiota hyödyntää myös tulevaisuudessa opiskelijoiden koulutukseen. Lisäksi simulaatiokokonaisuutta voitaisiin käyttää täydennyskoulutuksessa sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa simulaatiokokonaisuus Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön tutkinto-ohjelman käyttöön. Tuotoksemme tilaaja oli hoitotyön lehtori Nina Männistö ja teimme opinnäytetyön hänen toiveidensa pohjalta. Simulaatiokokonaisuus on kohdistettu ensimmäisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijoiden opetukseen kirurgisen potilaan hoitotyön opintojaksolle.
Opinnäytetyön laatutavoitteena oli tehdä helposti hyödynnettävä ja käyttäjälähtöinen simulaatiokokonaisuus kirurgisen potilaan hoitotyöstä, joka vastaa kirurgisen potilaan hoitotyön opintojakson oppimistavoitteita. Lisäksi tavoitteenamme oli, että opettajat pystyvät jatkossakin hyödyntämään simulaatiokokonaisuutta opetuksessa. Oppimistavoitteenamme opinnäytetyön tekemisessä oli kehittää omaa ammatillista osaamistamme.
Opinnäytetyö sisältää tietoa pre, - intra, - sekä postoperatiivisesta hoidosta, äkillisestä umpilisäketulehduksesta sekä simulaation pedagogiikasta. Kootun tiedon pohjalta laadimme teoreettisen tietoperustan tuotoksellemme. Simulaatiokokonaisuuden kehitimme itse ohjaavien opettajien tuella. Simulaation keskiössä on umpilisäketulehduspotilas, joka leikataan päivystyksellisesti. Simulaatiotilanne etenee päivystyksestä leikkaussalin kautta heräämövaiheeseen ja lopulta päättyy vuodeosastolle.
Tavoitteiden täyttymistä arvioimme palautekyselyllä sekä opiskelijoilta että opettajilta simulaatiotilanteen jälkeen. Kysely koostui kysymyksistä, joihin pyydettiin vastaamaan asteikolla 1–5, kuinka hyvin koki väittämän pitävän paikkaansa. Kyselyyn vastasi kymmenen (10) opiskelijaa ja kolme (3) opettajaa. Kaikki opiskelijoista kokivat tehtävän hyödylliseksi ja kaikki opettajat olivat täysin samaa mieltä kohdan ”Casetehtäviä voi hyödyntää jatkossa opetuksessa” kanssa.
Muokkaamalla simulaatiokokonaisuuden sisältöä toiseen potilasryhmään ja ympäristöön, voidaan simulaatiota hyödyntää myös tulevaisuudessa opiskelijoiden koulutukseen. Lisäksi simulaatiokokonaisuutta voitaisiin käyttää täydennyskoulutuksessa sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla.