GHG-protokollan mukainen kasvihuonekaasupäästölaskenta infrahankkeelle: Case: Viinijärven ylikulkusilta
Hämäläinen, Raimo (2020)
Hämäläinen, Raimo
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052614000
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052614000
Tiivistelmä
Tämän opinnäyteyön tarkoituksena oli laskea infrastruktuurirakentamisessa syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Laskenta suoritettiin Liperin kunnassa sijaitsevalle Viinijärven ylikulkusillalle.
GHG-protokolla jakaa kasvihuonekaasupäästöt yrityksen suoriin päästöihin (scope 1), epäsuoriin päästöihin (scope 2) ja arvoketjun muodostamiin välillisiin (scope 3) päästöihin. Tämä opinnäytetyö keskittyi scope 3 päästöjen laskemiseen, jonka laskeminen perustuu standardissa vapaaehtoisuuteen. Arvoketju voi muodostaa yrityksen suurimmat päästöt, ja vastavuoroisesti sisältää suurimman päästöjen vähennyspotentiaalin. Välilliset päästöt arvoketjussa jaetaan 15 eri kategoriaan, jotka erotetaan selkeästi toisistaan kaksoislaskennan välttämiseksi. Tämä standardi on suunniteltu käytettäväksi monenlaisten yritysten toimesta.
Työssä laadittiin tiivistelmä Scope 3 -standardin laskentaohjeesta (LIITE 1), jota voi käyttää jatkossa välillisten kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan. Tähän tiivistelmään sisällytettiin myös sellaiset kategoriat, jotka jätettiin tämän opinnäytetyön ulkopuolelle.
Tässä työssä kahdeksan kategorian havaittiin olevan olennaisia ylikulkusilta hankkeen kannalta. Laskennan tuloksena hankkeen päästöiksi tuli 738,6 hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöt. Selkeästi suurin päästökatego-ria oli ostetut tuotteet ja palvelut, sen osuus kaikista päästöistä oli 65,7 %. Muita merkittäviä päästölähteitä olivat myytyjen tuotteiden käyttö: 24 % ja alkutuotannon kuljetukset ja jakelu: 4,5 %. Käytöstä aiheutuvat päästöt ovat huomattavat suuret koska ne pitävät sisällään sillan valaisemisesta, sekä rakenteiden korjauksesta ja ylläpidosta aiheutuvat päästöt sillalle suunnitellun 100 vuoden käyttöajalta.
GHG-protokolla jakaa kasvihuonekaasupäästöt yrityksen suoriin päästöihin (scope 1), epäsuoriin päästöihin (scope 2) ja arvoketjun muodostamiin välillisiin (scope 3) päästöihin. Tämä opinnäytetyö keskittyi scope 3 päästöjen laskemiseen, jonka laskeminen perustuu standardissa vapaaehtoisuuteen. Arvoketju voi muodostaa yrityksen suurimmat päästöt, ja vastavuoroisesti sisältää suurimman päästöjen vähennyspotentiaalin. Välilliset päästöt arvoketjussa jaetaan 15 eri kategoriaan, jotka erotetaan selkeästi toisistaan kaksoislaskennan välttämiseksi. Tämä standardi on suunniteltu käytettäväksi monenlaisten yritysten toimesta.
Työssä laadittiin tiivistelmä Scope 3 -standardin laskentaohjeesta (LIITE 1), jota voi käyttää jatkossa välillisten kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan. Tähän tiivistelmään sisällytettiin myös sellaiset kategoriat, jotka jätettiin tämän opinnäytetyön ulkopuolelle.
Tässä työssä kahdeksan kategorian havaittiin olevan olennaisia ylikulkusilta hankkeen kannalta. Laskennan tuloksena hankkeen päästöiksi tuli 738,6 hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöt. Selkeästi suurin päästökatego-ria oli ostetut tuotteet ja palvelut, sen osuus kaikista päästöistä oli 65,7 %. Muita merkittäviä päästölähteitä olivat myytyjen tuotteiden käyttö: 24 % ja alkutuotannon kuljetukset ja jakelu: 4,5 %. Käytöstä aiheutuvat päästöt ovat huomattavat suuret koska ne pitävät sisällään sillan valaisemisesta, sekä rakenteiden korjauksesta ja ylläpidosta aiheutuvat päästöt sillalle suunnitellun 100 vuoden käyttöajalta.