Kohti kestävää loistorjuntaa suomalaisilla lammastiloilla

Abstract

Kannattavassa lammastaloudessa sisäloishallinta on tärkeä osa lampaiden terveydenhuoltoa. Vakavien sisäloisinfektioiden syntyyn voi vaikuttaa hyvillä tuotanto-olosuhteilla, mutta ennaltaehkäisevien toimenpiteiden lisäksi lammastiloilla käytetään lääkinnällistä loistorjuntaa. Lääkinnällinen loistorjunta voi väärin toteutettuna edesauttaa loislääkkeille vastustuskykyisten sisäloiskantojen muodostumista, mikä voi johtaa hankaluuksiin sisäloisinfektioiden hallinnassa. Suomessa ei ole tehty koko maan kattavaa tutkimusta sisäloisten esiintymisestä tai niiden torjuntaan käytetyistä menetelmistä, joten nykyistä sisäloistilannetta on hankala arvioida.

Opinnäytetyön tavoitteena oli kyselytutkimuksen avulla selvittää suomalaisten lammastilojen sisäloistilannetta. Lisäksi sisäloishavaintojen ja erilaisten tuotanto-olosuhteiden välisiä riippuvuuksia tarkasteltiin tilastollisin menetelmin. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Helsingin yliopiston tuotantoeläinten erikoiseläinlääkäri Eeva Mustonen. Opinnäytetyön tulokset luovutetaan eläinlääketieteellisen tiedekunnan jatkotutkimukseen, jossa voidaan kyseisen datan pohjalta arvioida suomalaisten lammastilojen tämänhetkinen sisäloistilanne sekä käytössä olevien torjuntatoimenpiteiden mahdollinen muutostarve.

Kyselytutkimus toteutettiin maalis-lokakuussa 2019 Helsingin yliopiston kyselyalustalla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki suomalaiset lammastilat tilakoosta riippumatta. Linkkiä kyselyyn jaettiin laajasti erilaisissa lammastilallisten tiedostuskanavissa. Kyselyyn saatiin 85 vastausta erikokoisilta lammastiloilta ympäri Suomea. Kyselyn tuloksista laadittiin ensin otantaa kuvaileva analyysi, minkä jälkeen sisäloishavaintojen riippuvuutta erilaisista tuotanto-olosuhteista testattiin tilastollisin menetelmin.

Tutkimustulosten mukaan erityisesti alle kuuden kuukauden ikäisillä karitsoilla esiintyi melko laajasti sisäloisinfektioihin viittaavia oireita. Sisäloisiin viittaavia oireita havaittiin myös aikuisilla eläimillä. Yleisimmin diagnosoidut loiset olivat Strongylida, Trichostrongylus spp. ja Eimeria. Tilastollisessa analyysissa havaittiin yhteyksiä lammastilan sijainnin, katraskoon ja tiettyjen loislajien esiintymisen välillä. Havainto selittyi pienempien lammastilojen puutteellisilla näytteenottokäytännöillä.

Opinnäytetyön aihe oli ajankohtainen, sillä näin kattavaa kartoitusta suomalaisten lammastilojen tämänhetkisestä sisäloistilanteesta ei ole aiemmin tehty. Kartoituksen perusteella tutkimusta suomalaisten lammastilojen sisäloistilanteesta ja käytetyistä torjuntatoimenpiteistä voidaan jatkaa. Tavoitteena on, että jatkotutkimusten avulla lampureita osattaisiin tulevaisuudessa ohjata entistä paremmin kohti kestävämpää loistorjuntaa.

The control of endoparasites is an important factor in profitable sheep farming. It is possible to avoid serious endoparasite infections with decent feeding and living conditions. In addition to such preventive measures pharmacological treatment is also commonly used on many sheep farms. However, malpractice of anthelmintic can lead to the development of resistant endoparasite populations, which will cause difficulties in the control of endoparasite infections. In Finland comprehensive research of endoparasites has not been done, so there is not much knowledge of the current situation.

The aim of this survey was to clarify the current situation of endoparasites in Finnish sheep farms. Statistics was also performed to figure out some basic dependencies between the different findings in the survey. The project partner was a special veterinarian Eeva Mustonen from the University of Helsinki. The results of this study will be admitted to the Faculty of Veterinary Medicine for future research with a more pharmacological aspect.

The survey was carried out between March and October 2019 and the target group included all Finnish sheep farms. 85 answers from very diverse farms were received from all over Finland. The answers were first analyzed with descriptive methods, after which the data was tested statistically.

The results showed that symptoms indicating endoparasite infections are quite commonly detected especially in lambs under the age of six months. Similar results were also discovered from adult animals, but less frequently. The most commonly diagnosed endoparasites were Strongylida, Trichostrongylus spp. and Eimeria. In the statistical analysis some dependencies were detected between the parasite species and the location and size of the sheep farm. This observation was noticed to be linked with the insufficient sampling practices on smaller sheep farms.

The topic of this study was very current, since such a comprehensive survey in endoparasites on Finnish sheep farms has not been done before. With this data further research in endoparasites and their pharmacological control on Finnish sheep farms can be carried out. The main goal is that in the future sheep farmers could be guided towards a more sustainable endoparasite control.