Opiskelijoiden välipalakäyttäytyminen Savonia-ammattikorkeakoulussa
Mäkinen, Eerika (2020)
Mäkinen, Eerika
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814648
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814648
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli Savonia ammattikorkeakoulun opiskelijoiden välipalakäyttäytyminen. Tavoitteena oli selvittää, mitä välipaloja opiskelijat syövät ja kuinka usein opiskeluaikana sekä, mitkä seikat vaikuttavat eniten välipalan valintaan. Haluttiin myös selvittää välipalakäyttäytymisen mahdollista muutosta sekä sitä, miten hybridikuluttaminen näkyy välipalakäyttäytymisessä. Lisäksi tutkimuksessa kysyttiin, mitä toiveita opiskelijoilla on Microkadun kampuksen tarjonnassa välipalatuotteita ja välipalapalveluita koskien.
Tutkimus oli kaksiosainen ja se koostui sähköisestä kyselystä sekä haastattelusta. Kyselyn välineinä käytettiin sähköistä kyselylomaketta, joka luotiin Webropol-kyselytyökalua hyödyntäen. Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikille Microkadun kampuksen opiskelijoille, ja saatua aineistoa käsiteltiin Excelin ja Power Point-ohjelman avulla. Vastauksia tutkimuksessa saatiin yhteensä 539 kappaletta. Tutkimukseen osallistuneet koulutusalat olivat matkailu- ja ravitsemisala (n=74), sosiaali- ja terveysala (n=237), liiketalouden ala (n=103), tekniikan ala (n=114) ja kulttuuriala (n=11). Haastattelun kohteena olivat Microkadun kampuksella välipalaa myyvät tahot, joilta saatiin tutkimukseen toisenlaista näkökulmaa, samalla saatiin tietoa siitä, kuinka oppilaiden tarpeet ja kampuksen välipalatarjonta kohtaavat.
Teoriaosuus selvittää yleisesti ravitsemuksen kannalta oikeanlaisen välipalan tunnuspiirteitä. Myös suomalaisten välipalakäyttäytymistä sekä yleisen ravitsemuksen laatua on avattu. Lisäksi korkeakouluopiskelijoiden opiskeluaikaiseen ruokailuun ja suosituksiin on myös perehdytty. Lopuksi käsitellään hybridikuluttamista terminä ja siihen liittyviä piirteitä yleisesti ja suomalaisittain.
Opinnäytetyö on ensisijaisesti määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus, jossa tärkeää on riittävän suuri ja edustava otoskoko. Tutkimustuloksia pyritään yleistämään tilastollisen päättelyn avulla. Opinnäytetyössä on käytetty lisäksi laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, joka auttoi selvittämään tutkittavan kohteen näkemyksiä perusteellisemmin.
Tutkimuksesta selvisi, että opiskeluaikana 4,08 % söi välipalaa viikossa 6-7 kertaa ja enemmistö 37,5 % 2-3 kertaa viikossa. 11,5 % ei syönyt välipaloja lainkaan. Suosituin välipala oli kahvi tai tee (12,4 % vastaajista), toiseksi suosituin välipala oli leipä (6,3 % vastaajista) ja kolmanneksi suosituin välipala oli hedelmä (3,4 % vastaajista). Tärkeimmät välipalaan vaikuttavat tekijät ovat helppous ja nopeus, maku, hinta, terveellisyys ja tuoreus.
Opiskelijoiden välipalakäyttäytyminen on menossa yhä terveellisempään suuntaan. Tämä näkyi tiettyjen välipalatuotteiden suurena suosiona; terveellisiä välipaloja toivottiin enemmän, epäterveellisinä pidettyjä välipaloja puolestaan vähemmän. Hybridikuluttaminen näkyy toiveena laajemmasta ja monipuolisemmasta välipalavalikoimasta sekä välipalojen soveltuvuudessa eri tilanteissa.
Tutkimus oli kaksiosainen ja se koostui sähköisestä kyselystä sekä haastattelusta. Kyselyn välineinä käytettiin sähköistä kyselylomaketta, joka luotiin Webropol-kyselytyökalua hyödyntäen. Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikille Microkadun kampuksen opiskelijoille, ja saatua aineistoa käsiteltiin Excelin ja Power Point-ohjelman avulla. Vastauksia tutkimuksessa saatiin yhteensä 539 kappaletta. Tutkimukseen osallistuneet koulutusalat olivat matkailu- ja ravitsemisala (n=74), sosiaali- ja terveysala (n=237), liiketalouden ala (n=103), tekniikan ala (n=114) ja kulttuuriala (n=11). Haastattelun kohteena olivat Microkadun kampuksella välipalaa myyvät tahot, joilta saatiin tutkimukseen toisenlaista näkökulmaa, samalla saatiin tietoa siitä, kuinka oppilaiden tarpeet ja kampuksen välipalatarjonta kohtaavat.
Teoriaosuus selvittää yleisesti ravitsemuksen kannalta oikeanlaisen välipalan tunnuspiirteitä. Myös suomalaisten välipalakäyttäytymistä sekä yleisen ravitsemuksen laatua on avattu. Lisäksi korkeakouluopiskelijoiden opiskeluaikaiseen ruokailuun ja suosituksiin on myös perehdytty. Lopuksi käsitellään hybridikuluttamista terminä ja siihen liittyviä piirteitä yleisesti ja suomalaisittain.
Opinnäytetyö on ensisijaisesti määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus, jossa tärkeää on riittävän suuri ja edustava otoskoko. Tutkimustuloksia pyritään yleistämään tilastollisen päättelyn avulla. Opinnäytetyössä on käytetty lisäksi laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, joka auttoi selvittämään tutkittavan kohteen näkemyksiä perusteellisemmin.
Tutkimuksesta selvisi, että opiskeluaikana 4,08 % söi välipalaa viikossa 6-7 kertaa ja enemmistö 37,5 % 2-3 kertaa viikossa. 11,5 % ei syönyt välipaloja lainkaan. Suosituin välipala oli kahvi tai tee (12,4 % vastaajista), toiseksi suosituin välipala oli leipä (6,3 % vastaajista) ja kolmanneksi suosituin välipala oli hedelmä (3,4 % vastaajista). Tärkeimmät välipalaan vaikuttavat tekijät ovat helppous ja nopeus, maku, hinta, terveellisyys ja tuoreus.
Opiskelijoiden välipalakäyttäytyminen on menossa yhä terveellisempään suuntaan. Tämä näkyi tiettyjen välipalatuotteiden suurena suosiona; terveellisiä välipaloja toivottiin enemmän, epäterveellisinä pidettyjä välipaloja puolestaan vähemmän. Hybridikuluttaminen näkyy toiveena laajemmasta ja monipuolisemmasta välipalavalikoimasta sekä välipalojen soveltuvuudessa eri tilanteissa.