Selvitys ammattimaisen sorkkahoidon nykytilanteesta ja kehittämiskohteista

Abstract

Sorkkaterveys vaikuttaa lehmien hyvinvointiin ja maitotilayrityksen talouteen. Sorkkaterveyttä edistetään ensisijaisesti ennaltaehkäisevällä sorkkahoidolla. Suomalaisen sorkkahoidon historia alkaa noin 50 vuotta sitten. Nykyisin lypsylehmien sorkkia hoitaa noin 60 ammattimaista sorkkahoitajaa. Sorkkia voidaan hoitaa myös sorkanhoitokurssin suorittamisen jälkeen, ilman että ammattia harjoitetaan ammattimaisesti.

Ontumista esiintyy 20–30 %:lla lypsylehmistä ja eniten kahden ensimmäisten kuukausien aikana poikimisen jälkeen. Ontumisen määrää ja taloudellisia vaikutuksia aliarvioidaan helposti tilatasolla. Suositus on, että lehmän sorkat hoidettaisiin kaksi kertaa vuodessa: noin kaksi kuukautta ennen poikimista ja kaksi kuukautta poikimisen jälkeen.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää vastaako ammattiryhmän osaaminen palvelunostajien vaatimuksia ja löytää kehityskohteita ammattimaiseen sorkkahoitoon. Näitä asioita lähdettiin kartoittamaan kyselytutkimuksella. Kyselytutkimuksen kohderyhmän muodostivat maitotilayrittäjät ja ammattimaiset sorkkahoitajat. Heiltä pyrittiin selvittämään sorkkahoidon käytänteitä, sekä mielipiteitä siitä miten he näkevät nykyisen ja tulevan sorkkahoidon tilanteen. Työn toimeksiantajana oli Osuuskunta Maitosuomen Terveys-tiimiin kuuluva Minna Jolkkonen.

Kyselyt tehtiin maaliskuussa 2020. Kysymykset käsittelivät kohderyhmien sorkkahoidon käytänteitä, sekä kartoittivat kokemuksia ja mielipiteitä aiheeseen liittyen. Vastausaikaa annettiin aluksi viikko, mutta kaikki yllättäneen koronaviruksen takia kyselyn vastaamisaikaa jatkettiin yhdeksällä päivällä. Maitotilayrittäjiä kyselyn oli mahdollista tavoittaa noin 2 320 vastaajaa ja vastauksia saatiin 132, joten vastausprosentti oli 5,7. Sorkkahoitajilta kyselyn oli mahdollista tavoittaa 36 vastaajaa ja vastauksia saatiin 24, joten vastausprosentti oli 66.

Vastauksista voidaan todeta, ettei ammattiryhmän osaaminen vastaa palvelunostajien vaatimuksia. Puutteiksi mainittiin muun muassa sorkkahoitokaluston ja -välineiden aiheuttama tautipaine, sekä sorkkahoitajien kiire ja ylityöllisyys. Kehityskohteina voidaan mainita hinnoittelupolitiikan uudelleen arvioiminen, jolloin käyttöön tulisi tuntihinnoittelu nykyisen hoidettu eläin -hinnoittelun tilalle. Laatuvaihtelua korjaamaan ehdotettiin ammattinimikkeen sertifiointia ja alan pariin toivottiin enemmän tekijöitä. Sorkkahoitajat kertoivat, että sorkkahoitopaikka ja hoitotapahtuma tulisi suunnitella tilatasolla aiempaa paremmin jo navetan suunnitteluvaiheessa. Lisäksi sorkkahoitajia pitäisi tiedottaa tilalla olevista taudeista.

Opinnäytetyön jatkokehitysideoita ovat sorkkahoitajien ammattinimikkeen mahdollinen sertifiointi ja ajatus tarkemmin ilmaistuista sorkkahoitoon liittyvistä vaatimuksista. Tilatasolla tapahtuvaan ontumisen havainnoin-tiin ja akuuttien ontumisien hoitoon voitaisiin järjestää lisää koulutusta. Tilan oman sorkkahoitoparren tarpeellisuutta tulee myös arvioida tapauskohtaisesti.