Body Image in the Fashion and Beauty industries
Jääskeläinen, Vasilissa (2020)
Jääskeläinen, Vasilissa
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052714546
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052714546
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni aiheena on kehonkuva muodin ja kauneudenhoidon aloilla. Se kattaa asioita, kuten aloilla esitetyn kehonkuvan vaikutuksia kuluttajiin, varsinkin nuoriin naisiin, sekä realistisemman mainonnan vaikutuksia kuluttajien ostopäätöksiin. Opinnäytetyö käsittelee myös kehopositiivisuusilmiötä, sillä mielestäni se on yksi indikaattori siitä, että yhä useammat ihmiset haluavat nähdä realistisemman kuvan ihmiskehosta sekä pitävät monenlaisia vartalotyyppejä normaaleina ja kauniina. Opinnäytetyö myös tutkii kauneuden ja sen normien sekä standardien tarkoitusta käytännössä, ja sitä, mitkä asiat niihin vaikuttavat.
Aihe on mielestäni erittäin tärkeä, sillä muodin ja kauneudenhoidon aloilla esitetty kehonkuva usein vaikuttaa kuluttajien fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen negatiivisesti. Pääsyynä siihen on se, että kyseisillä aloilla yleensä esitetään vähemmän erilaisia ja moninaisia kehontyyppejä. Tyypillisesti muodin alalla naismallit ovat laihoja, pitkiä ja vaaleaihoisia. Molemmilta aloilta ”realistisen” ihmiskuvan esityksessä on puutteita, sillä eri kehontyyppejä, ihon sävyjä sekä eri etnisiin ryhmiin kuuluvia henkilöitä ei välttämättä ole edustettuna tarpeeksi tai ollenkaan.
Osana opinnäytetyötäni tein aiheeseen liittyvän kyselyn, jonka avulla halusin muun muassa selvittää mitä mieltä kuluttajat ovat realistisesta mainonnasta, onko nykymainonta jo tarpeeksi realistinen ja kuinka realistinen mainonta vaikuttaa kuluttajien ostopäätöksiin. Kysely sisälsi 26 kysymystä, joista vain kaksi oli vapaaehtoisia. Se oli saatavilla noin kahden viikon ajan ja keräsi 95 vastausta.
Kyselyn tuloksien mukaan yli puolesta vastaajista tuntuu siltä, että heidän kehontyyppinsä ei ole tarpeeksi edustettu kummallakaan alalla. Sen lisäksi monet vastaajat, jotka tuntevat olevansa edustettuna tarpeeksi silti uskovat, että muodin ja kauneudenhoidon aloilla ei ole nähtävillä tarpeeksi erilaisia kehontyyppejä, kokoja, ja ihmisiä. Tästä huolimatta suurin osa kyselyyn vastanneista ovat epävarmoja siitä, ostaisivatko he enemmän jos mainonta olisi realistisempi. Toisaalta, suurin osa vastasi että realistisempi mainonta luo paremman tuotekuvan.
Monet vastaajat myös korostivat, että mikäli yritysten ainoa syy käyttää realistista mainontaa on sen nykyinen suosio yhteiskunnassa ja siitä seuraava trendi, se vaikuttaa epäaidolta ja on jopa vastenmielinen tai inhottava. Myös muut työssäni esitetyt tutkimukset tukevat viimeistä väitettä, samoin kuin tekemäni katsaus muutamien yritysten markinnointipäätöksistä ja mainoskampanjoista.
Yleisesti ottaen, opinnäytetyöni tuloksien mukaan molemmilta aloilta puuttuu realistinen kehonkuva, joka kuluttajien mukaan ei ole rehellistä eikä enää nykyaikaista. Kehopositiivisuusilmiö, realistiset sekä niin sanotut ”inclusive” trendit ovat tällä hetkellä nousussa. Nykytilanne vaikuttaa siltä, että kyseiset trendit ovat edelleen kasvussa ja tulevat olemaan entistä merkittävämpiä. Yritysten tulisi kuitenkin muistaa, että jos ne haluavat osallistua kyseisiin ilmiöihin sekä trendeihin, niiden tulisi toimia aidosti ja vilpittömästi, sillä toisin toimiminen saattaa vaikuttaa kuluttajien yrityskuvaan negatiivisesti.
Aihe on mielestäni erittäin tärkeä, sillä muodin ja kauneudenhoidon aloilla esitetty kehonkuva usein vaikuttaa kuluttajien fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen negatiivisesti. Pääsyynä siihen on se, että kyseisillä aloilla yleensä esitetään vähemmän erilaisia ja moninaisia kehontyyppejä. Tyypillisesti muodin alalla naismallit ovat laihoja, pitkiä ja vaaleaihoisia. Molemmilta aloilta ”realistisen” ihmiskuvan esityksessä on puutteita, sillä eri kehontyyppejä, ihon sävyjä sekä eri etnisiin ryhmiin kuuluvia henkilöitä ei välttämättä ole edustettuna tarpeeksi tai ollenkaan.
Osana opinnäytetyötäni tein aiheeseen liittyvän kyselyn, jonka avulla halusin muun muassa selvittää mitä mieltä kuluttajat ovat realistisesta mainonnasta, onko nykymainonta jo tarpeeksi realistinen ja kuinka realistinen mainonta vaikuttaa kuluttajien ostopäätöksiin. Kysely sisälsi 26 kysymystä, joista vain kaksi oli vapaaehtoisia. Se oli saatavilla noin kahden viikon ajan ja keräsi 95 vastausta.
Kyselyn tuloksien mukaan yli puolesta vastaajista tuntuu siltä, että heidän kehontyyppinsä ei ole tarpeeksi edustettu kummallakaan alalla. Sen lisäksi monet vastaajat, jotka tuntevat olevansa edustettuna tarpeeksi silti uskovat, että muodin ja kauneudenhoidon aloilla ei ole nähtävillä tarpeeksi erilaisia kehontyyppejä, kokoja, ja ihmisiä. Tästä huolimatta suurin osa kyselyyn vastanneista ovat epävarmoja siitä, ostaisivatko he enemmän jos mainonta olisi realistisempi. Toisaalta, suurin osa vastasi että realistisempi mainonta luo paremman tuotekuvan.
Monet vastaajat myös korostivat, että mikäli yritysten ainoa syy käyttää realistista mainontaa on sen nykyinen suosio yhteiskunnassa ja siitä seuraava trendi, se vaikuttaa epäaidolta ja on jopa vastenmielinen tai inhottava. Myös muut työssäni esitetyt tutkimukset tukevat viimeistä väitettä, samoin kuin tekemäni katsaus muutamien yritysten markinnointipäätöksistä ja mainoskampanjoista.
Yleisesti ottaen, opinnäytetyöni tuloksien mukaan molemmilta aloilta puuttuu realistinen kehonkuva, joka kuluttajien mukaan ei ole rehellistä eikä enää nykyaikaista. Kehopositiivisuusilmiö, realistiset sekä niin sanotut ”inclusive” trendit ovat tällä hetkellä nousussa. Nykytilanne vaikuttaa siltä, että kyseiset trendit ovat edelleen kasvussa ja tulevat olemaan entistä merkittävämpiä. Yritysten tulisi kuitenkin muistaa, että jos ne haluavat osallistua kyseisiin ilmiöihin sekä trendeihin, niiden tulisi toimia aidosti ja vilpittömästi, sillä toisin toimiminen saattaa vaikuttaa kuluttajien yrityskuvaan negatiivisesti.