Pumppujen energiatehokkuus kiinteistöissä
Joenpolvi, Arttu (2020)
Joenpolvi, Arttu
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052714585
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052714585
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia kiinteistöjen pumppujen energiatehokkuutta ja pumpun uusinnan kannattavuutta energiatehokkuuden, energiakustannusten ja päästöjen vähentämisen kannalta. Tarkoituksena on kehittää mahdollisimman helppo ja yksinkertainen työkalu tai prosessi pumpun uusinnan tarjoamiseen. Tarkoituksena on perustella asiakkaalle pumpun vaihdon kannattavuutta energia-, kustannustehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisen perusteella. Tutkimusmenetelminä on käytetty haastatteluun perustuvia tutkimuksia, pumppujen teoriaan liittyvää kirjallisuutta ja yrityksen sisäisiä materiaaleja. Näihin materiaaleihin sisältyy myös pumppuvalmistajien ja pumppujen energiatehokkuuteen perehtyneiden yhtiöiden materiaaleja.
Tutkimustuloksien perusteella voidaan todeta, että pumpun valinta on yksi tärkeimmistä vaiheista energiatehokkaassa suunnittelussa, koska väärällä pumppuvalinnalla voidaan menettää kaikki suunnitellut energiatehokkuudet. Saatujen tuloksien perusteella todetaan, ettei järjestelmä voi olla energiatehokas, mikäli pumppausjärjestelmä on muilta osin energia-tehokkuudeltaan tehoton. Pumppujen säätötavoista kustannus- ja energiatehokkaimpia ratkaisuja ovat siipipyörän halkaisijan koon muuttaminen sekä taajuusmuuttajalla pyörimisnopeuden säätö.
Pumppu on kannattavaa valita järjestelmään mahdollisimman energia- ja kustannustehokkaaksi, koska suurin osa pumppujen elinkaarikustannuksista sijoittuu energian kuluttamiseen. Lähtökohtaisesti pumpun uusinnalla saadaan yleensä energiasäästöjä ja näin ollen myös vähennettyä hiilidioksidipäästöjä. Kiinteistöihin, joissa on jo pyörimisnopeuden säädöllä toimivia pienempiä taajuusmuuttajapumppuja, ei pumppuja ole kannattavaa saatujen tuloksien mukaan uusia kustannussäästöjen toivossa, koska saatavat energiakustannussäästöt eivät ole riittävän suuret verrattuina pumpun hankintahintaan ja siitä aiheutuviin kustannuksiin.
Opinnäytetyössä on kehitetty uusi prosessi pumpun tarjoamisesta elinkaarilaskelmien ja energialaskelmien avulla. Elinkaarilaskelmia tehdessä on tärkeää tietää, mitä tietoja siihen tarvitaan ja miten tietoja pystytään vertailemaan keskenään. Tämän vuoksi elinkaarilaskelmien tekijän täytyy olla hyvin valmennettu tehtäväänsä.
Tutkimustuloksien perusteella voidaan todeta, että pumpun valinta on yksi tärkeimmistä vaiheista energiatehokkaassa suunnittelussa, koska väärällä pumppuvalinnalla voidaan menettää kaikki suunnitellut energiatehokkuudet. Saatujen tuloksien perusteella todetaan, ettei järjestelmä voi olla energiatehokas, mikäli pumppausjärjestelmä on muilta osin energia-tehokkuudeltaan tehoton. Pumppujen säätötavoista kustannus- ja energiatehokkaimpia ratkaisuja ovat siipipyörän halkaisijan koon muuttaminen sekä taajuusmuuttajalla pyörimisnopeuden säätö.
Pumppu on kannattavaa valita järjestelmään mahdollisimman energia- ja kustannustehokkaaksi, koska suurin osa pumppujen elinkaarikustannuksista sijoittuu energian kuluttamiseen. Lähtökohtaisesti pumpun uusinnalla saadaan yleensä energiasäästöjä ja näin ollen myös vähennettyä hiilidioksidipäästöjä. Kiinteistöihin, joissa on jo pyörimisnopeuden säädöllä toimivia pienempiä taajuusmuuttajapumppuja, ei pumppuja ole kannattavaa saatujen tuloksien mukaan uusia kustannussäästöjen toivossa, koska saatavat energiakustannussäästöt eivät ole riittävän suuret verrattuina pumpun hankintahintaan ja siitä aiheutuviin kustannuksiin.
Opinnäytetyössä on kehitetty uusi prosessi pumpun tarjoamisesta elinkaarilaskelmien ja energialaskelmien avulla. Elinkaarilaskelmia tehdessä on tärkeää tietää, mitä tietoja siihen tarvitaan ja miten tietoja pystytään vertailemaan keskenään. Tämän vuoksi elinkaarilaskelmien tekijän täytyy olla hyvin valmennettu tehtäväänsä.