Onko graafikko aktiivinen toimija infografiikan suunnittelussa ja sisällöntuotannossa? : Datajournalismi, informaatiomuotoilu ja visualisoinnit graafikon näkökulmasta
Raitala, Henna (2020)
Raitala, Henna
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814766
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814766
Tiivistelmä
Infografiikka, erilaiset tiedon visualisoinnit ja datajournalismi ovat näkyvä osa nykyistä tiedonvälitystä ja meitä ympäröivää visuaalista kuvastoa. Dataa kerätään valtavia määriä, ja sitä osataan myös hyödyntää koko ajan paremmin. Tekniikka kehittyy ja tiedon visualisointi on lukuisten helppokäyttöisten sovellusten avulla jo monien ulottuvilla. Tieteentekijät ja vaikkapa talousammattilaiset puolestaan ovat etulinjassa, kun visualisointien avulla analysoidaan uutta tietoa.
Perinteisesti graafisen suunnittelijan on ajateltu vastaavan vain työn ulkoasusta, mutta todellisuudessa kaikkiin vähänkään suurempiin toimeksiantoihin on aina kuulunut paljon sisällön jäsentelyä. Tästä osaamisesta onkin hyötyä informaatiomuotoilun parissa työskennellessä. Mutta mitä uusia taitoja graafikon on omaksuttava, jotta hän pystyy olemaan täysipainoisesti mukana dynaamisten eli päivittyvää dataa hyödyntävien, mahdollisesti interaktiivisten infografiikoiden suunnittelussa, sisällöntuotannossa ja toteutuksessa? Visuaalisen alan koulutukseen sisältyy nykyisellään hyvin rajallinen määrä – jos sitäkään – koodausopetusta, mutta pitäisikö tämän muuttua? Tulisiko graafikon osata vähintään R-kielen ja Pythonin alkeet? Tämän asian kanssa olen ollut vastakkain, kun olen yrittänyt löytää rajapintoja, joissa pääsisin muotoilemaan dynaamista eli päivittyvää dataa. Myös tieteen visualisointia yliopistossa opettaessani mietin, mikä on infografiikan ja visualisointien teon ydinosaamista.
Tekniikka on kuitenkin vain yksi lähestymistapa datavisualisointeihin. Infografiikassa sisältö on keskiössä. Kaikki tehdyt ratkaisut ovat alisteisia sille, että sisältö – tieto – välittyy mahdollisimman puhtaasti ja parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkielma sisältääkin käsitteiden määrittelyn ja teknisten vaihtoehtojen esittelyn lisäksi katsauksen visuaalisiin valintoihin, joita informaatiomuotoiluprosessissa tehdään.
Teemahaastattelun ja saamani kyselyvastauksen lisäksi tutkimusaineistonani oli mittava määrä painettuja ja sähköisiä lähteitä. Liitin tutkielmaan myös runsaasti havainnollistavia ja tietoa lisääviä kuvia. Kirjoitusprosessin aikana vahvistui käsitykseni, että graafikko on parhaimmillaan arvokas osa informaatiomuotoiluryhmää. Työlleni graafikkona tutkielmasta olikin suuri hyöty. Kuitenkin myös tarve vähimmillään ohjelmoinnin alkeiden osaamiselle toistui lähdemateriaalissa. Siksi pidän tärkeänä, että informaatiomuotoilu ja datavisualisointi liitettäisiin tulevaisuudessa tiiviimmin visuaalisen muotoilun opetussuunnitelmaan. Myös täydennyskoulutusta olisi syytä tarjota kohtuuhinnoin ja pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin. Big Data and analytics are on the rise, and journalists and companies all around the world are more and more interested in data and capable of utilizing databases and the applications built upon them. Thus information graphics, data visualizations and data journalism have become increasingly important in communication and are now a distinguishable part of the visual imagery surrounding us. Simple point-and-click programs can produce beautiful graphics whilst scientists and economists are at the front line in analyzing data using visualizations.
Traditionally graphic designers are thought to concentrate merely on visual design, but in reality our work involves a lot of content analysis, especially in bigger projects. This know-how is a huge asset when working on information design. But what new skills should a graphic designer acquire in order to really have an active role in projects that utilize dynamic data for interactive infographic solutions? Very little or none coding lessons are currently included in visual communication studies. Maybe it is time to change this? And should an infographic designer know at least the principles of R and Python coding? This is something I have been pondering while trying to learn work methods, programs and programming languages with which database data, a working user interface and polished graphics are put together.
However, a technical approach as described above isn't the only or even the best way to look at infographics. Content is the key when it comes to data visualizations! All choices made are subsidiary to the data content and how well and objectively data comes across in the visualization. Therefore this thesis includes a look at the visual choices and means that have to be considered when making visualizations.
My research material includes a large amount of both printed and online sources. In addition I interviewed one graphic professional and another designer participated by answering my query. I also added a useful amount of illustrative images to the thesis. During the writing process it become even clearer that at best a graphic designer is a valuable part of the data visualization team. For my own work as a graphic designer this process was also very useful. However, the need to understand at least the basics of programming to be able to implement information graphics became very clear. That is why it is important to integrate more in-depth information design and data visualization courses to visual communication studies. Supplementary education should be available too at a reasonable price and this kind of tuition should be arranged also outside the Helsinki region.
Perinteisesti graafisen suunnittelijan on ajateltu vastaavan vain työn ulkoasusta, mutta todellisuudessa kaikkiin vähänkään suurempiin toimeksiantoihin on aina kuulunut paljon sisällön jäsentelyä. Tästä osaamisesta onkin hyötyä informaatiomuotoilun parissa työskennellessä. Mutta mitä uusia taitoja graafikon on omaksuttava, jotta hän pystyy olemaan täysipainoisesti mukana dynaamisten eli päivittyvää dataa hyödyntävien, mahdollisesti interaktiivisten infografiikoiden suunnittelussa, sisällöntuotannossa ja toteutuksessa? Visuaalisen alan koulutukseen sisältyy nykyisellään hyvin rajallinen määrä – jos sitäkään – koodausopetusta, mutta pitäisikö tämän muuttua? Tulisiko graafikon osata vähintään R-kielen ja Pythonin alkeet? Tämän asian kanssa olen ollut vastakkain, kun olen yrittänyt löytää rajapintoja, joissa pääsisin muotoilemaan dynaamista eli päivittyvää dataa. Myös tieteen visualisointia yliopistossa opettaessani mietin, mikä on infografiikan ja visualisointien teon ydinosaamista.
Tekniikka on kuitenkin vain yksi lähestymistapa datavisualisointeihin. Infografiikassa sisältö on keskiössä. Kaikki tehdyt ratkaisut ovat alisteisia sille, että sisältö – tieto – välittyy mahdollisimman puhtaasti ja parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkielma sisältääkin käsitteiden määrittelyn ja teknisten vaihtoehtojen esittelyn lisäksi katsauksen visuaalisiin valintoihin, joita informaatiomuotoiluprosessissa tehdään.
Teemahaastattelun ja saamani kyselyvastauksen lisäksi tutkimusaineistonani oli mittava määrä painettuja ja sähköisiä lähteitä. Liitin tutkielmaan myös runsaasti havainnollistavia ja tietoa lisääviä kuvia. Kirjoitusprosessin aikana vahvistui käsitykseni, että graafikko on parhaimmillaan arvokas osa informaatiomuotoiluryhmää. Työlleni graafikkona tutkielmasta olikin suuri hyöty. Kuitenkin myös tarve vähimmillään ohjelmoinnin alkeiden osaamiselle toistui lähdemateriaalissa. Siksi pidän tärkeänä, että informaatiomuotoilu ja datavisualisointi liitettäisiin tulevaisuudessa tiiviimmin visuaalisen muotoilun opetussuunnitelmaan. Myös täydennyskoulutusta olisi syytä tarjota kohtuuhinnoin ja pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin.
Traditionally graphic designers are thought to concentrate merely on visual design, but in reality our work involves a lot of content analysis, especially in bigger projects. This know-how is a huge asset when working on information design. But what new skills should a graphic designer acquire in order to really have an active role in projects that utilize dynamic data for interactive infographic solutions? Very little or none coding lessons are currently included in visual communication studies. Maybe it is time to change this? And should an infographic designer know at least the principles of R and Python coding? This is something I have been pondering while trying to learn work methods, programs and programming languages with which database data, a working user interface and polished graphics are put together.
However, a technical approach as described above isn't the only or even the best way to look at infographics. Content is the key when it comes to data visualizations! All choices made are subsidiary to the data content and how well and objectively data comes across in the visualization. Therefore this thesis includes a look at the visual choices and means that have to be considered when making visualizations.
My research material includes a large amount of both printed and online sources. In addition I interviewed one graphic professional and another designer participated by answering my query. I also added a useful amount of illustrative images to the thesis. During the writing process it become even clearer that at best a graphic designer is a valuable part of the data visualization team. For my own work as a graphic designer this process was also very useful. However, the need to understand at least the basics of programming to be able to implement information graphics became very clear. That is why it is important to integrate more in-depth information design and data visualization courses to visual communication studies. Supplementary education should be available too at a reasonable price and this kind of tuition should be arranged also outside the Helsinki region.