Kirjallisuuskatsaus mielenterveyssovelluksista hoitokeinona
Heinonen, Suvi (2020)
Heinonen, Suvi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814840
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814840
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on luoda laaja-alainen yleiskuva mielenterveyssovellusten nykytilasta mielenterveydenhoidossa. Yleiskuva kattaa mielenterveyssovellusten mahdolliset toiminnot ja sisällöt, tutkimusta niiden tehokkuudesta, käyttäjien asenteita sovellusten käyttöä kohtaan ja mielenterveyssovelluksiin liittyviä mahdollisia haasteita. Opinnäytetyön tarjoaman yleiskuvan avulla lukija voi saada helppolukuisen katsauksen mielenterveyssovellusten tämänhetkisiin mahdollisuuksiin ja kehityskohtiin.
Opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, tarkemmin määriteltynä narratiivisena yleiskatsauksena. Opinnäytetyön aineistoksi valittiin kymmenen eri julkaisua. Julkaisut valikoitiin aikaväliltä 2014 — 2019 tarkoituksena saada mahdollisimman nykyhetkeen relevantti kuva aiheesta. Julkaisujen sisältö analysoitiin ja jaettiin opinnäytetyön aiheen kannalta tärkeisiin aiheisiin, joiden alle niiden sisältö jaettiin. Tämä sisältö kirjoitettiin opinnäytetyöhön puhtaaksi.
Kirjallisuuskatsauksesta selviää, että mielenterveyssovelluksia on monenlaisia kaikille suunnatuista meditaatiosovelluksista varsinaisiin mielenterveyden häiriöiden hoitoon kehitettyihin terapiasovelluksiin. Nämä moninaiset sovellukset pitävät sisällään paljon erilaisia toimintoja. Niiden avulla voi monitoroida omaa mielialaa, tehdä erilaisia harjoitteita, pelata pelejä, olla yhteydessä terveydenhuoltoon ja niin edelleen. Näiden toimintojen kuvataan parantavan mielen hyvinvointia, mutta niiden tehokkuudesta on vain vähän tieteellisiä todisteita. Lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan.
Mielenterveyssovellusten nykytilaan liittyvät myös sosiaaliset haasteet, kuten käyttäjien asenteet niiden käyttöä kohtaan ja digitaalisen terveydenhuollon tasa-arvon ongelmat. Muun muassa yksityisyys huolestuttaa monia sovellusten potentiaalisia käyttäjiä, mutta samalla niiden halpaa hintaa ja niitä käyttämällä säästettyä aikaa pidetään positiivisena. Sovellusten tai niiden käyttöön vaadittavien laitteiden saatavuus voi toimia esteenä matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevien henkilöiden hoitoon pääsylle, mikäli terveydenhoito digitalisoituu entisestään. Tasa-arvo tällä alalla on taattava, mikäli koko väestön halutaan hyötyvän terveysalan uudistuksista.
Opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, tarkemmin määriteltynä narratiivisena yleiskatsauksena. Opinnäytetyön aineistoksi valittiin kymmenen eri julkaisua. Julkaisut valikoitiin aikaväliltä 2014 — 2019 tarkoituksena saada mahdollisimman nykyhetkeen relevantti kuva aiheesta. Julkaisujen sisältö analysoitiin ja jaettiin opinnäytetyön aiheen kannalta tärkeisiin aiheisiin, joiden alle niiden sisältö jaettiin. Tämä sisältö kirjoitettiin opinnäytetyöhön puhtaaksi.
Kirjallisuuskatsauksesta selviää, että mielenterveyssovelluksia on monenlaisia kaikille suunnatuista meditaatiosovelluksista varsinaisiin mielenterveyden häiriöiden hoitoon kehitettyihin terapiasovelluksiin. Nämä moninaiset sovellukset pitävät sisällään paljon erilaisia toimintoja. Niiden avulla voi monitoroida omaa mielialaa, tehdä erilaisia harjoitteita, pelata pelejä, olla yhteydessä terveydenhuoltoon ja niin edelleen. Näiden toimintojen kuvataan parantavan mielen hyvinvointia, mutta niiden tehokkuudesta on vain vähän tieteellisiä todisteita. Lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan.
Mielenterveyssovellusten nykytilaan liittyvät myös sosiaaliset haasteet, kuten käyttäjien asenteet niiden käyttöä kohtaan ja digitaalisen terveydenhuollon tasa-arvon ongelmat. Muun muassa yksityisyys huolestuttaa monia sovellusten potentiaalisia käyttäjiä, mutta samalla niiden halpaa hintaa ja niitä käyttämällä säästettyä aikaa pidetään positiivisena. Sovellusten tai niiden käyttöön vaadittavien laitteiden saatavuus voi toimia esteenä matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevien henkilöiden hoitoon pääsylle, mikäli terveydenhoito digitalisoituu entisestään. Tasa-arvo tällä alalla on taattava, mikäli koko väestön halutaan hyötyvän terveysalan uudistuksista.