Johtajuuden yhteys työhyvinvointiin terveysalalla
Helin, Janine (2020)
Helin, Janine
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814709
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814709
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten johtajuus on yhteydessä työhyvinvointiin terveysalalla. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuskysymyksenä tässä työssä oli: Miten johtajuus on yhteydessä työhyvinvointiin terveysalalla? Tiedonhaku tehtiin sähköisiä tietokantoja käyttäen. Aineisto koostui kymmenestä tutkimusartikkelista vuosilta 2009-2018.
Tulosten mukaan johtajuudella on yhteys työhyvinvointiin monen eri tekijän kautta. Johtajuus on yhteydessä työntekijöiden työhyvinvointiin sosiaalisen tuen, työyhteisön, työilmapiirin, sekä toimivien johtamiskäytäntöjen kautta. Työhyvinvointi ja työhön sitoutuminen paranevat, kun johtaja osaa arvostaa työntekijöitään ja on aidosti kiinnostunut heidän mielipiteistään. Toimiva esimiestyö, hyvä työilmapiiri, työntekijöiden ja johtajan välinen kollegiaalisuus, hyvä työn käytännön organisointi, sekä mahdollisuus kehittyä työssään, olivat kaikki työhyvinvointia edistäviä tekijöitä. Johtajuus on yhteydessä työyhteisön hyvinvointiin myös työilmapiirin kautta. Positiivinen työilmapiiri on kuvattu tärkeäksi työhyvinvoinnin tekijäksi. Johtajan kouluttaminen koettiin myös tärkeänä.
Johtamistyylillä oli vaikutusta työhyvinvointiin. Muutosjohtaminen todettiin parantavan työhyvinvointia. Työntekijä kokee työhyvinvointinsa korkeammaksi, kun hänellä on valmentava, rohkaiseva ja innostava johtaja. Tutkimusten mukaan muutosjohtajilla on erityinen merkitys terveydenhuollon alalla. Terveydenhuollossa tarvitaan sellaista johtamismallia, joka toimii muutosten helpottamiseksi sekä lisää työhyvinvointia.
Kirjallisuuskatsauksena tehty tutkimus tuotti tietoa siitä, miten johtajuus on yhteydessä työhyvinvointiin ja mitkä tekijä edesauttavat johtajaa turvaamaan työntekijöiden hyvinvointia työssä. Työhyvinvoinnin johtaja tulee olla avoin, kannustava, tukea tarjoava ja läsnä. Työntekijöiden kuuleminen yksilöinä, toimiva esimiehen ja alaisten välinen vuorovaikutus sekä työympäristöön panostaminen tukee työhyvinvointia sekä työhön sitoutumista. Tulokset ovat hyödynnettävissä mietittäessä ja kehitettäessä työhyvinvointistrategiaa tai ohjelmaa organisaatiossa.
Tulosten mukaan johtajuudella on yhteys työhyvinvointiin monen eri tekijän kautta. Johtajuus on yhteydessä työntekijöiden työhyvinvointiin sosiaalisen tuen, työyhteisön, työilmapiirin, sekä toimivien johtamiskäytäntöjen kautta. Työhyvinvointi ja työhön sitoutuminen paranevat, kun johtaja osaa arvostaa työntekijöitään ja on aidosti kiinnostunut heidän mielipiteistään. Toimiva esimiestyö, hyvä työilmapiiri, työntekijöiden ja johtajan välinen kollegiaalisuus, hyvä työn käytännön organisointi, sekä mahdollisuus kehittyä työssään, olivat kaikki työhyvinvointia edistäviä tekijöitä. Johtajuus on yhteydessä työyhteisön hyvinvointiin myös työilmapiirin kautta. Positiivinen työilmapiiri on kuvattu tärkeäksi työhyvinvoinnin tekijäksi. Johtajan kouluttaminen koettiin myös tärkeänä.
Johtamistyylillä oli vaikutusta työhyvinvointiin. Muutosjohtaminen todettiin parantavan työhyvinvointia. Työntekijä kokee työhyvinvointinsa korkeammaksi, kun hänellä on valmentava, rohkaiseva ja innostava johtaja. Tutkimusten mukaan muutosjohtajilla on erityinen merkitys terveydenhuollon alalla. Terveydenhuollossa tarvitaan sellaista johtamismallia, joka toimii muutosten helpottamiseksi sekä lisää työhyvinvointia.
Kirjallisuuskatsauksena tehty tutkimus tuotti tietoa siitä, miten johtajuus on yhteydessä työhyvinvointiin ja mitkä tekijä edesauttavat johtajaa turvaamaan työntekijöiden hyvinvointia työssä. Työhyvinvoinnin johtaja tulee olla avoin, kannustava, tukea tarjoava ja läsnä. Työntekijöiden kuuleminen yksilöinä, toimiva esimiehen ja alaisten välinen vuorovaikutus sekä työympäristöön panostaminen tukee työhyvinvointia sekä työhön sitoutumista. Tulokset ovat hyödynnettävissä mietittäessä ja kehitettäessä työhyvinvointistrategiaa tai ohjelmaa organisaatiossa.