Maahanmuuttajanuorten kokemuksia koulukiusaamisesta, rasismista ja tuen tarpeesta
Hatt, Ida; Selin, Jonna (2011)
Hatt, Ida
Selin, Jonna
Vaasan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011101713857
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011101713857
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ovatko maahanmuuttajanuoret kokeneet koulukiusaamista, rasismia ja syrjintää suomalaisessa kouluyhteisössä. Työssä tutkittiin myös kuinka maahanmuuttajat ovat sopeutuneet suomalaiseen kouluyhteisöön ja saaneet ystäviä. Lisäksi työssä selvitettiin ovatko nuoret mielestään saaneet riittävästi tukea uudessa koulussa ja millaista tukea he toivoisivat maahanmuuttajien saavan, kun he tulevat uuteen kouluun.
Tutkimus tehtiin kahdella vaasalaisella yläasteella. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeiden avulla, jotka jaettiin 7-9. luokkalaisille maahanmuuttajaoppilaille. Kyselyyn vastasi yhteensä 46 maahanmuuttajaa. Tutkimus on määrällinen, jossa on myös laadullisen tutkimuksen piirteitä. Aineistoa käsiteltiin SPSS- ja Excel-ohjelmien avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee maahanmuuttajia, rasismia ja syrjintää, koulukiusaamista sekä sopeutumista ja tuen tarvetta.
Tutkimuksessa saatiin selville, että 63 % vastaajista ei ollut kokenut kiusaamista ja jokainen, jota oli kiusattu vastasi jonkun koulun aikuisen puuttuneen kiusaamiseen. Nuorista 91,3 % vastasi, että koulun muut oppilaat eivät olleet kohdelleet heitä huonosti ja 78,3 % ei ollut kokenut koulun opettajien kohdelleen heitä huonosti. Tutkimustuloksista ilmeni, että maahanmuuttajanuoret ovat sopeutuneet melko hyvin suomalaiseen kouluyhteisöön ja saaneet ystäviä. Jokaisella tutkimukseen vastanneella maahanmuuttajanuorella oli ystäviä ja lähes kaikki (84,8 %) oli hyväksytty kaveripiiriin. Vastaajista 97,8 % kertoi saaneensa ystäviä koulussa ja 65,2 % oli yrittänyt ystävystyä suomalaisten oppilaiden kanssa. Vastaajista 87 % vastasi saaneensa riittävästi tukea uudessa koulussa. Vastauksista saatiin selville, että maahanmuuttajanuoret kaipasivat enemmän kontaktia suomalaisiin ja haluavat ystävystyä suomalaisnuorten kanssa. Esille nousi myös nuorten toive siitä, ettei heitä kiusattaisi. Lisäksi toivottiin lisää tukea suomen kielen oppimiseen.
Tutkimus tehtiin kahdella vaasalaisella yläasteella. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeiden avulla, jotka jaettiin 7-9. luokkalaisille maahanmuuttajaoppilaille. Kyselyyn vastasi yhteensä 46 maahanmuuttajaa. Tutkimus on määrällinen, jossa on myös laadullisen tutkimuksen piirteitä. Aineistoa käsiteltiin SPSS- ja Excel-ohjelmien avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee maahanmuuttajia, rasismia ja syrjintää, koulukiusaamista sekä sopeutumista ja tuen tarvetta.
Tutkimuksessa saatiin selville, että 63 % vastaajista ei ollut kokenut kiusaamista ja jokainen, jota oli kiusattu vastasi jonkun koulun aikuisen puuttuneen kiusaamiseen. Nuorista 91,3 % vastasi, että koulun muut oppilaat eivät olleet kohdelleet heitä huonosti ja 78,3 % ei ollut kokenut koulun opettajien kohdelleen heitä huonosti. Tutkimustuloksista ilmeni, että maahanmuuttajanuoret ovat sopeutuneet melko hyvin suomalaiseen kouluyhteisöön ja saaneet ystäviä. Jokaisella tutkimukseen vastanneella maahanmuuttajanuorella oli ystäviä ja lähes kaikki (84,8 %) oli hyväksytty kaveripiiriin. Vastaajista 97,8 % kertoi saaneensa ystäviä koulussa ja 65,2 % oli yrittänyt ystävystyä suomalaisten oppilaiden kanssa. Vastaajista 87 % vastasi saaneensa riittävästi tukea uudessa koulussa. Vastauksista saatiin selville, että maahanmuuttajanuoret kaipasivat enemmän kontaktia suomalaisiin ja haluavat ystävystyä suomalaisnuorten kanssa. Esille nousi myös nuorten toive siitä, ettei heitä kiusattaisi. Lisäksi toivottiin lisää tukea suomen kielen oppimiseen.