Työnantajamielikuvan synty, vaikutus ja kehitys
Luoma, Maiju (2020)
Luoma, Maiju
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052915402
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052915402
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö oli tutkimustyyppinen työ, jonka tavoitteena oli tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat työnantajamielikuvan syntyyn ja millainen on Metropolia Ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijoiden käsitys hyvästä työnantajamielikuvasta sekä kartoittaa onko rekrytoinnilla vaikutusta työnantajamielikuvan syntyyn.
Opinnäytetyön viitekehyksessä hyödynnettiin työnantajamielikuvaan ja rekrytointiin liittyvää kirjallisuutta, internet-artikkeleita sekä aiempia tutkimuksia. Viitekehyksen aihealueet keskittyivät työnantajamielikuvaan ja sen muodostumiseen, rekrytointiin, rekrytointiprosessin vaiheisiin ja rekrytoinnin vaikutukseen työnantajamielikuvan muodostumisessa.
Opinnäytetyön menetelmä oli pääosin kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimus tehtiin e-lomakekyselyllä. Tutkimuksessa käytettiin strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Strukturoiduissa kysymyksissä vastausvaihtoehdot olivat ennalta määritettyjä. Kyselyyn vastasi 63 liiketalouden opiskelijaa Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Lomakkeen kysymykset perustuivat opinnäytetyön viitekehykseen.
Opinnäytetyössä saatujen tulosten perusteella voitiin todeta, että työnantajamielikuvaa muodostaessa viestinnän merkitys korostui kaikista eniten. Vastaajien mielestä viestinnän tulisi perustua avoimuuteen ja selkeyteen. Erityisen tärkeä on viestiä hakijalle, jos tämä ei tullut valituksi haettuun tehtävään. Tulokset osoittivat, että positiiviseen työnantajamielikuvaan vaikuttaa erittäin paljon omat ja muiden kokemukset sekä työpaikan ilmapiiri ja nykyisten työntekijöiden viihtyvyys. Työnhakijoiden keskuudessa arvostetuimmiksi tekijöiksi hyvän ilmapiirin lisäksi nousivat uramahdollisuudet ja kilpailukykyinen palkkaus. Näitä esiin tuomalla organisaatio voi parantaa mielikuvaansa hakijoiden joukossa.
Keskeisimpänä johtopäätöksenä opinnäytetyöstä voidaan todeta, että organisaatioiden tulee kiinnittää viestintään erityistä huomiota. Aktiivinen hakijaviestintä ja rehellinen sekä avoin viestintä sosiaalisen median kautta on tärkeää. Muodostaessaan työnantajamielikuvaa omat kokemukset nousivat tärkeimmäksi tekijäksi. Hyvin hoidettu rekrytointiprosessi ja siitä viestiminen voi jättää yrityksestä positiivisen työnantajamielikuvan, vaikka henkilö ei tulisikaan valituksi tehtävään. Tulokset osoittivat, että työnantajamielikuvaan vaikuttavat hyvinkin yksinkertaiset seikat, jotka ovat helposti yritysten saavutettavissa.
Opinnäytetyön viitekehyksessä hyödynnettiin työnantajamielikuvaan ja rekrytointiin liittyvää kirjallisuutta, internet-artikkeleita sekä aiempia tutkimuksia. Viitekehyksen aihealueet keskittyivät työnantajamielikuvaan ja sen muodostumiseen, rekrytointiin, rekrytointiprosessin vaiheisiin ja rekrytoinnin vaikutukseen työnantajamielikuvan muodostumisessa.
Opinnäytetyön menetelmä oli pääosin kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimus tehtiin e-lomakekyselyllä. Tutkimuksessa käytettiin strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Strukturoiduissa kysymyksissä vastausvaihtoehdot olivat ennalta määritettyjä. Kyselyyn vastasi 63 liiketalouden opiskelijaa Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Lomakkeen kysymykset perustuivat opinnäytetyön viitekehykseen.
Opinnäytetyössä saatujen tulosten perusteella voitiin todeta, että työnantajamielikuvaa muodostaessa viestinnän merkitys korostui kaikista eniten. Vastaajien mielestä viestinnän tulisi perustua avoimuuteen ja selkeyteen. Erityisen tärkeä on viestiä hakijalle, jos tämä ei tullut valituksi haettuun tehtävään. Tulokset osoittivat, että positiiviseen työnantajamielikuvaan vaikuttaa erittäin paljon omat ja muiden kokemukset sekä työpaikan ilmapiiri ja nykyisten työntekijöiden viihtyvyys. Työnhakijoiden keskuudessa arvostetuimmiksi tekijöiksi hyvän ilmapiirin lisäksi nousivat uramahdollisuudet ja kilpailukykyinen palkkaus. Näitä esiin tuomalla organisaatio voi parantaa mielikuvaansa hakijoiden joukossa.
Keskeisimpänä johtopäätöksenä opinnäytetyöstä voidaan todeta, että organisaatioiden tulee kiinnittää viestintään erityistä huomiota. Aktiivinen hakijaviestintä ja rehellinen sekä avoin viestintä sosiaalisen median kautta on tärkeää. Muodostaessaan työnantajamielikuvaa omat kokemukset nousivat tärkeimmäksi tekijäksi. Hyvin hoidettu rekrytointiprosessi ja siitä viestiminen voi jättää yrityksestä positiivisen työnantajamielikuvan, vaikka henkilö ei tulisikaan valituksi tehtävään. Tulokset osoittivat, että työnantajamielikuvaan vaikuttavat hyvinkin yksinkertaiset seikat, jotka ovat helposti yritysten saavutettavissa.
