Jättipalsamin hävittäminen hyödyntäen sitä elintarvikkeena
Taipale, Sanna-Maria (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060115754
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060115754
Tiivistelmä
Jättipalsami on alun perin lähtöisin Intiasta, Himalajan vuoristoalueelta. Se on yksivuotinen korkea ruoho, joka kuuluu palsamikasveihin. Varsi on kukintovaiheessa ontto, mehevä, lähes haaraton ja usein punertava. Kukinta-aikana kukinto on pysty 5–12-kukkainen terttu, väriltään tummanpunaisesta vaaleanpunaiseen tai valkoinen. Yksi kasvi voi tuottaa jopa 4000 siementä. Suomeen kasvia on tuotu 1800-luvun lopulla ja nykyisin se on levinnyt Suomen Lappia myöten. Se on tuotu puutarhoihin koristeeksi ja mehiläiskasviksi, se kasvaa asutuskeskusten läheisyydessä, josta luontoon levitessään valtaa kasvualaa ja tukahduttaa ympäristön muun kasvillisuuden.
Jättipalsami on haitallinen vieraslaji Euroopan unionin alueella ja sen torjumisesta, ennaltaehkäisemisestä, tahallisesta tai tahattomasta tuonnista ja luonnossa leviämisestä määrää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2015 sekä Suomen vieraslajilainsäädäntö. Jättipalsamia voi torjua mekaanisesti kitkemällä, niittämällä tai torjunta-aineella.
Tämän työn toimeksiantaja oli Oulun ProAgria ja Maa- ja kotitalousnaiset ja päätavoitteena oli selvitys jättipalsamin saamisesta EU:n uuselintarvikeluetteloon kolmansien maiden perinteisen ruokakäytön mukaan, jotta elintarvikekäytöllä voitaisiin myös edistää kasvin hävittämistä. Selvityksessä on etsitty kirjallisia tieteellisiä dokumentteja Intian alueilta jättipalsamin eri osien hyödyntämisestä elintarvikkeena. Myös jättipalsamin käyttö lampaiden rehuna selvitettiin.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (2015/2833) mukaan elintarvikkeella on oltava käyttöhistoriaa kolmansista maista perinteisenä elintarvikkeena ruokavaliossa. Kolmannesta maasta peräisin olevan ruuan käyttöhistorian perusteella uuselintarvikkeeksi hakeminen tapahtuu helpotetulla ilmoitusmenettelyllä. Jättipalsamia voidaan käyttää elintarvikkeena pieniä määriä. Nuorten versojen lehtiä voidaan käyttää salaatteihin ja kukintoja koristeeksi. Siemeniä voidaan käyttää pestoon, pataruokaan tai mausteeksi pippurin tavoin.
Selvityksen tulosten perusteella jättipalsamia on käytetty perinteisissä ruokavalioissa Intian alueilla laajasti. Kasvin eriosat, kuten lehdet, nuoret versot, siemenet, palot ja pähkinät ovat olleet tärkeitä maaseudun ihmisten elintarviketurvalle. Jättipalsamia on saatu torjuttua tehokkaasti laiduntamallakin.
Jättipalsami on haitallinen vieraslaji Euroopan unionin alueella ja sen torjumisesta, ennaltaehkäisemisestä, tahallisesta tai tahattomasta tuonnista ja luonnossa leviämisestä määrää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2015 sekä Suomen vieraslajilainsäädäntö. Jättipalsamia voi torjua mekaanisesti kitkemällä, niittämällä tai torjunta-aineella.
Tämän työn toimeksiantaja oli Oulun ProAgria ja Maa- ja kotitalousnaiset ja päätavoitteena oli selvitys jättipalsamin saamisesta EU:n uuselintarvikeluetteloon kolmansien maiden perinteisen ruokakäytön mukaan, jotta elintarvikekäytöllä voitaisiin myös edistää kasvin hävittämistä. Selvityksessä on etsitty kirjallisia tieteellisiä dokumentteja Intian alueilta jättipalsamin eri osien hyödyntämisestä elintarvikkeena. Myös jättipalsamin käyttö lampaiden rehuna selvitettiin.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (2015/2833) mukaan elintarvikkeella on oltava käyttöhistoriaa kolmansista maista perinteisenä elintarvikkeena ruokavaliossa. Kolmannesta maasta peräisin olevan ruuan käyttöhistorian perusteella uuselintarvikkeeksi hakeminen tapahtuu helpotetulla ilmoitusmenettelyllä. Jättipalsamia voidaan käyttää elintarvikkeena pieniä määriä. Nuorten versojen lehtiä voidaan käyttää salaatteihin ja kukintoja koristeeksi. Siemeniä voidaan käyttää pestoon, pataruokaan tai mausteeksi pippurin tavoin.
Selvityksen tulosten perusteella jättipalsamia on käytetty perinteisissä ruokavalioissa Intian alueilla laajasti. Kasvin eriosat, kuten lehdet, nuoret versot, siemenet, palot ja pähkinät ovat olleet tärkeitä maaseudun ihmisten elintarviketurvalle. Jättipalsamia on saatu torjuttua tehokkaasti laiduntamallakin.