Betonin kutistuman alentaminen
Karu, Juha (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060115695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060115695
Tiivistelmä
Betonin tilavuus pienenee ja betoni kutistuu aina jonkin verran, kun se kuivuu. Kutistuminen johtuu autogeenisestä, eli kemiallisesta kutistumisesta, kun sementti reagoi veden kanssa. Toisin sanoen kutistumatonta betonia ei ole olemassakaan. Toinen pääsyy kutistumaan on veden haihtuminen betonista, jolloin se alkaa kuivumaan Kutistumatyyppejä on useita ja ne kaikki tulisi ottaa huomioon suunnitellessa betonirakenteita. Huolellisella pitkän aikavälin suunnittelulla voidaan estää tai minimoida betonin kutistumisesta aiheutuvia halkeamia ja muita haitallisia vaurioita betonirakenteissa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli testata, miten eri kutistumaa vähentävät lisäaineet ja opinnäytetyön kannalta olennaisimmat lisäaineet, eli paisuttimet, joita kutsutaan myös kutistumaa kompensoiviksi betoneiksi vaikuttavat kutistumaan. Lisäksi oli tarkoitus testata kyseisten lisäaineiden yhteisvaikutusta betonin kutistumaan alentavasti.
Kyseistä asiaa on tutkittu Suomessa ja Euroopassa melko vähän ja niistä saatuja tutkimustuloksia on melko niukasti. Myös edellä mainittujen lisäaineiden käyttö on ollut vähäistä. Japanissa ja Yhdysvalloissa kutistumaa kompensoivia lisäaineita on käytetty jo vuosikymmeniä ja SRA-aineita 1980-luvulta asti.
Opinnäytetyö tehtiin Ruskon Betonille, koska yhtiö halusi enemmän selvyyttä kyseisten lisäaineiden sekä niiden yhdistämisen vaikutuksista betonin kutistumaan. Tämän lisäksi Ruskon Betoni piti aihetta tärkeänä, koska kyseinen asia on ollut esillä jonkin verran viime aikoina.
Työstä tuli loppujen lopuksi kirjallisuuskatsaus, johtuen koronaviruksesta. Mihinkään laboratorioon, mukaan lukien Metropolian materiaalitekniikan laboratorio, ei ollut pääsyä. Metropolian laboratoriossa oli tarkoitus valmistaa hiepala huokoisuuden tutkimista varten. Myöskään betonitehtaalle ei ollut mahdollista päästä. Onneksi työhön saatiin lopulta paisuttimista hieman konkreettista tietoa, sillä kyseistä lisäainetta on tutkittu Suomessa kovin vähän.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli testata, miten eri kutistumaa vähentävät lisäaineet ja opinnäytetyön kannalta olennaisimmat lisäaineet, eli paisuttimet, joita kutsutaan myös kutistumaa kompensoiviksi betoneiksi vaikuttavat kutistumaan. Lisäksi oli tarkoitus testata kyseisten lisäaineiden yhteisvaikutusta betonin kutistumaan alentavasti.
Kyseistä asiaa on tutkittu Suomessa ja Euroopassa melko vähän ja niistä saatuja tutkimustuloksia on melko niukasti. Myös edellä mainittujen lisäaineiden käyttö on ollut vähäistä. Japanissa ja Yhdysvalloissa kutistumaa kompensoivia lisäaineita on käytetty jo vuosikymmeniä ja SRA-aineita 1980-luvulta asti.
Opinnäytetyö tehtiin Ruskon Betonille, koska yhtiö halusi enemmän selvyyttä kyseisten lisäaineiden sekä niiden yhdistämisen vaikutuksista betonin kutistumaan. Tämän lisäksi Ruskon Betoni piti aihetta tärkeänä, koska kyseinen asia on ollut esillä jonkin verran viime aikoina.
Työstä tuli loppujen lopuksi kirjallisuuskatsaus, johtuen koronaviruksesta. Mihinkään laboratorioon, mukaan lukien Metropolian materiaalitekniikan laboratorio, ei ollut pääsyä. Metropolian laboratoriossa oli tarkoitus valmistaa hiepala huokoisuuden tutkimista varten. Myöskään betonitehtaalle ei ollut mahdollista päästä. Onneksi työhön saatiin lopulta paisuttimista hieman konkreettista tietoa, sillä kyseistä lisäainetta on tutkittu Suomessa kovin vähän.