Rikollista kuunneltavaa – Miten rikospodcastia tehdään?

Abstract

True Crime -genre on erityisesti viime vuosina hivuttautunut valtavirran viihteeseen. Yksi muoto, jossa sitä kulutetaan enemmän kuin koskaan, ovat rikospodcastit. Tein tutkielmani siitä, miten rikospodcast-jakso tehdään, koska ne ovat tällä hetkellä hyvin suosittuja. Kyseisten podcastien kuuntelijana aihe kiinnosti toki itseänikin, mutta koska rikospodcastit kiehtovat tällä hetkellä niin suurta yleisöä Suomessa, halusin tutkielmani avulla luoda kattavamman kuvan siitä prosessista, minkä seurauksena kyseiset podcastit ja niiden jaksot syntyvät ja mistä niissä käytettävä tieto oikein on peräisin.

Soveltamani tietoperusta koostui suureksi osaksi podcasteja, true crimea ja rikospodcasteja käsittelevistä artikkeleista, joista iso osa oli englanninkielisiä. Menetelmänä tuloksien saamiseen käytin teemahaastattelua. Haastattelin kolmea suositun suomalaisen rikospodcastin pitäjää siitä, mitä rikospodcastin tekeminen pitää sisällään ja mitä sen tekemisessä täytyy huomioida.

Tuloksissa ei ollut suuria yllätyksiä, eikä haastateltavien vastauksien välillä tullut esille suuria eroavaisuuksia. Motiivit podcastien tekemiseen ja periaatteet sen suhteen, oliko podcasteissa väkivallan kuvailua tai huumoria, olivat kaikilla samansuuntaiset. Tuloksista kävi ilmi se, että rikospodcasteille on Suomessa paljon tilausta. Lisäksi nousi esiin se, että eettiset kysymykset ovat rikospodcastien tekijöiden mielessä lähes jatkuvasti. Yllättävää oli, että vain yksi kolmesta rikospodcastin pitäjistä mainitsi sen, että häntä vaivaa lasten ja alaikäisten mahdollisuus kuunnella hänen podcastiaan.

Tutkielmaani voidaan hyödyntää siten, että mikäli aiheen tutkimista jatkaisi, muita mielenkiintoisia tutkimuskysymyksiä olisivat true crime -genren vaikutukset rikosten tutkinnan jatkamisessa, sen juuret historiassa sekä genren suosion naisiin kallistuva sukupuolijakauma.