Etävastaanottojen kehittäminen kuntoutuspalveluissa - Ammattilaisten näkemyksiä kehittämistarpeista HUSissa

Abstract

Tausta: Terveydenhuollon palvelut digitalisoituvat Suomessa nopeaan tahtiin. HUSissa on käynnistetty etävastaanottotoimintaa vaihtoehdoksi perinteisille vastaanotoille ja niiden käyttöönottomallia on kehitetty kuntoutuksen palveluissa.

Tarkoitus ja tavoite: Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata etävastaanottotoimintana toteutuvien kuntoutuspalveluiden kehittämiseen liittyviä tarpeita HUSin ammattilaisten näkökulmasta. Tavoitteena oli edistää kuntoutuspalveluiden etävastaanottotoiminnan kehittämistä.

Menetelmät: Tutkimuksellisena lähestymistapana käytettiin laadullista tutkimusotetta. Aineisto kerättiin ryhmäteemahaastattelulla, joka toteutettiin etänä kahdessa ryhmässä Skype for Business –sovelluksen välityksellä. Haastatteluihin osallistui yhteensä kuusi HUSin kuntoutuksen työntekijää. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä isällönanalyysillä.

Tulokset: Etävastaanottotoimintana toteutuvien kuntoutuspalveluiden kehittämiseen liittyvät tarpeet kohdentuivat palveluprosessin kehittämisen, etävastaanottojen käytön tukemisen kehittämiseen, kuntoutusmenetelmien kehittämiseen etävastaanotoille sopiviksi sekä etävastaanottoteknologian kehittämiseen. Kehittämisen toteuttamiseen liittyvät kehittämisen tarpeet puolestaan kohdentuivat kehittämisen lähtökohtiin, kehittämisprosessiin, kehittämisen tapoihin ja kehittämisen johtamiseen.

Johtopäätökset: Tuloksia voi hyödyntää etävastaanottotoimintana toteutuvien kuntoutuspalveluiden kehittämiseen HUSissa ja soveltuvin osin myös muissa vastaavissa toimintaympäristöissä. Keskeistä etävastaanottotoiminnan kehittämisessä on kehittämisen tarpeen tunnistaminen sekä asiakkaiden, ammattilaisten ja johdon välinen yhteistyö.

Background: Healthcare services are digitized in Finland at a rapid pace. For example, Helsinki University Hospital (HUS) has launched virtual appointments as an alternative to traditional appointments, and developed a model for applying the new system in the rehabilitation services.

Purpose and aim: The purpose of this study was to describe the development needs related to HUS rehabilitation services implemented as virtual appointments from the perspective of professionals. The aim was to promote the development of using the virtual appointments at rehabilitation services.

Method: A qualitative research approach was used as the research approach. The material was collected in two semi-structured group interviews conducted remotely using the Skype for Business application. Six professionals of rehabilitation participated in the interviews. The material was analyzed by means of content analysis.

Findings: The needs related to the development of rehabilitation services implemented as virtual appointments were related to the development of the service process, the development of support for the use of virtual appointments, the development of rehabilitation methods suitable for virtual appointments and the development of technology. The development needs related to the implementation of development were focused on the starting points of development, the development process, development methods and development management.

Conclusion: The results can be utilized for the development of virtual appointments as a part of rehabilitation services in HUS and, where applicable, in other similar operating environments. The identification of the need for development and the cooperation between customers, professionals and management are central to the development of virtual appointments.