Vanhempien kokemuksia vauvaperhetyöstä varhaisen vuorovaikutuksen tukijana
Itkonen, Marjukka; Koskela, Heli (2011)
Itkonen, Marjukka
Koskela, Heli
Savonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011102413977
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011102413977
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, millaista tukea vanhemmat kokivat saaneensa varhaisessa vuorovaikutuksessa vauvaperhetyöntekijältä. Tarkoituksena oli kuvata myös vanhempien kokemuksia vauvaperhetyöntekijän kotikäyntien ajoituksesta ja kestosta. Tässä tutkimuksessa tiedonantajia oli kahden erityisvauvaperheen vanhemmat. Aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastattelut tehtiin keväällä 2011. Aineiston analysoinnissa käytettiin sekä deduktiivista että induktiivista sisällön analyysia.
Tässä tutkimuksessa saatiin selville, että vanhemmat kokivat vauvaperhetyöntekijän tukeneen varhaista vuorovaikutusta lisäämällä perheen turvallisuuden tunnetta sairaalasta kotiutumisvaiheessa sekä kotona vauvan kanssa pärjäämisessä. Vanhemmat kokivat vauvaperhetyöntekijän antaneen tietoa muun muassa erityisvauvan ravitsemuksesta ja fyysisestä voinnista. Tiedon avulla arkiaskareet vauvan kanssa helpottuivat. Vauvaperhetyöntekijä ohjasi myös vanhempia tunnistamaan vauvan viestejä. Siten vanhempien oli helpompi vastata vauvan tarpeisiin. Vanhemmat kuvasivat tärkeäksi keskustelun vauvaperhetyöntekijän kanssa sekä sen, että he itse tulivat kuulluiksi. Perheet kokivat, että ensimmäinen kotikäynti oli tarpeeksi varhain sairaalasta kotiutumisen jälkeen, ja että kotikäyntejä tehtiin riittävän tiuhaan.
Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) vauvaperhetyöntekijät voivat hyödyntää tutkimustuloksia omassa työssään. Tarvittaessa he voivat muuttaa toimintatapojaan vastaamaan paremmin erityisvauvaperheiden odotuksia. Jatkossa voitaisiin tutkia, kuinka tyytyväisiä perheet ovat muualla Suomessa vauvaperhetyöhön, ja voitaisiinko joitain toimintatapoja hyödyntää KYSissä.
Tässä tutkimuksessa saatiin selville, että vanhemmat kokivat vauvaperhetyöntekijän tukeneen varhaista vuorovaikutusta lisäämällä perheen turvallisuuden tunnetta sairaalasta kotiutumisvaiheessa sekä kotona vauvan kanssa pärjäämisessä. Vanhemmat kokivat vauvaperhetyöntekijän antaneen tietoa muun muassa erityisvauvan ravitsemuksesta ja fyysisestä voinnista. Tiedon avulla arkiaskareet vauvan kanssa helpottuivat. Vauvaperhetyöntekijä ohjasi myös vanhempia tunnistamaan vauvan viestejä. Siten vanhempien oli helpompi vastata vauvan tarpeisiin. Vanhemmat kuvasivat tärkeäksi keskustelun vauvaperhetyöntekijän kanssa sekä sen, että he itse tulivat kuulluiksi. Perheet kokivat, että ensimmäinen kotikäynti oli tarpeeksi varhain sairaalasta kotiutumisen jälkeen, ja että kotikäyntejä tehtiin riittävän tiuhaan.
Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) vauvaperhetyöntekijät voivat hyödyntää tutkimustuloksia omassa työssään. Tarvittaessa he voivat muuttaa toimintatapojaan vastaamaan paremmin erityisvauvaperheiden odotuksia. Jatkossa voitaisiin tutkia, kuinka tyytyväisiä perheet ovat muualla Suomessa vauvaperhetyöhön, ja voitaisiinko joitain toimintatapoja hyödyntää KYSissä.
