Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Vehnäjauhojen laatuun vaikuttavat tekijät

Salonen, Venla (2020)

Avaa tiedosto
Salonen, Venla - Vehnäjauhojen laatuun vaikuttavat tekijät.pdf (1.401Mt)
Lataukset: 


Salonen, Venla
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060216105
Tiivistelmä
Työ tehtiin Myllyn Paras Oy:lle. Yrityksellä on mylly Hyvinkäällä, jossa valmistetaan useita eri jauholaatuja. Työn tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako jauhon laatuominaisuuksiin se, mitä jauhotyyppejä valmistetaan samanaikaisesti. Työ aloitettiin tutustumalla myllyn toimintaan ja siihen, mitä jauholaatuja voidaan valmistaa samanaikaisesti. Näiden tietojen pohjalta valittiin neljä eri jauholaatua (puolikarkea ja karkea vehnäjauho, hiivaleipäjauho sekä mannasuurimot), joiden laatuominaisuuksia seurattiin. Lisäksi tavoitteena oli määrittää laaturajaehdotukset kyseisille jauholaaduille.

Näytteitä haettiin vastanäytevarastosta sekä suoraan myllystä. Kaikille näytteille tehtiin tuhka- ja kosteusmääritykset sekä selvitettiin karkeudet seulomalla. Näiden lisäksi puolikarkeasta ja karkeasta vehnäjauhosta sekä hiivaleipäjauhosta määritettiin sakoluku ja sitko, sekä tehtiin NIR-mittaukset. Lisäksi viidelle puolikarkealle vehnäjauhonäytteelle tehtiin koeleivonnat, ja samat näytteet lähetettiin ulkopuoliseen laboratorioon farino- ja ekstensografimäärityksiin.

Tulosten perusteella havaittiin, ettei samaan aikaan valmistettavilla jauholaaduilla ollut vaikutusta jauhojen kosteuspitoisuuteen eikä sakolukuun. Tuotantotapa vaikutti jauholaatujentuhkapitoisuuksiin. Lisäksi tuloksista huomattiin, että tietyllä tavalla valmistetun hiivaleipäjauhon sitkopitoisuus oli korkeampi kuin muilla tavoilla valmistettujen jauhojen. Tuotantotapa vaikutti myös jauholaatujen karkeuteen. Koeleivonnassa yhdestä näytteestä tuli tilavuudeltaan huomattavasti pienempiä leipiä kuin muista näytteistä.

Tulosten pohjalta määritettiin ehdotus päivitetyistä laaturajoista. Työn muita tuloksia voidaan hyödyntää myllyn jauholaadun optimoinnissa. Työtä voitaisiin jatkaa tarkastelemalla muiden vehnämyllyssä tuotettavien jauhojen laaturajoja. Lisäksi voitaisiin tutkia, aiheuttaako se, mitä jauholaatuja valmistetaan samanaikaisesti, laadunvaihtelua.
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste