Kokemuksia psyykkisen trauman kehollisista tuntemuksista
Pyykkönen, Veera (2020)
Pyykkönen, Veera
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060316497
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060316497
Tiivistelmä
Psyykkinen trauma koskettaa suurta osaa ihmisistä jossain vaiheessa elämää. Traumatisoituminen vaikuttaa syvällisesti hermojärjestelmään ja siksi siitä johtuvat oireet ja tuntemukset ovat hyvin usein myös kehollisia. Trauma voi vaikuttaa elämänlaatuun merkittävästi, ilman että ihminen itse ymmärtää tuntemusten ja ongelmien johtuvan mielen traumaa vastaan luomista selviytymisstrategioista. Traumaterapian ja erilaisten itsesäätelymenetelmien avulla pyritään vaikuttamaan fysiologisten vireystilojen säätelyyn, jolloin traumaattisen asian käsittely mahdollistuu ja keholliset tuntemukset helpottuvat.
Tämän opinnäytetyönä tarkoituksena on kuvailla, millaisia kehollisia tuntemuksia psyykkisen trauman kokeneella on, millä tavoin tuntemukset ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä ja millaisilla keinoilla tuntemukset ovat helpottuneet. Tutkimuksen teoriapohjana käytettiin psyykkisestä traumasta kertovia ja sen hoitoon tähtääviä artikkeleita, kirjallisuutta ja tutkimuksia.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa kehollisista tuntemuksista psyykkisen trauman kokeneen ihmisen kuvaamana sekä saada tietoa psyykkisen trauman aiheuttamista kehollisista tuntemuksista ja niitä helpottaneista keinoista. Opinnäytetyön tuottamista tiedoista hyötyvät kaikki psyykkisesti traumatisoituneiden ihmisten kanssa työskentelevät ammattihenkilöt. Lisäksi opinnäytetyön tulokset voivat auttaa perusterveydenhuollossa työskenteleviä tunnistamaan mahdollisia trauman aiheuttamia kehollisia tuntemuksia sekä lisätä tietoa psyykkisen trauman kehollisuudesta alaa opiskelevien sairaanhoitajien näkökulmasta.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa aineistonkeruu tapahtui avoimen haastattelun menetelmällä yksilöhaastatteluina. Aineiston saamiseksi on haastateltu kolmea ihmistä, joille traumaattinen elämäntapahtuma oli aiheuttanut psyykkisen oireilun lisäksi kehollisia tuntemuksia. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin ja lopuksi analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tuloksissa esiintyneitä psyykkisen trauman aiheuttamia kehollisia tuntemuksia olivat ahdistus, uupumus ja väsymys, kivut ja elämää hallitsevat tuntemukset sekä kehon jännittyneisyys ja lihaskireys. Elämään ne vaikuttivat siten, että mielen ja kehon yhteys koettiin olevan kadoksissa, kivut ja tuntemukset hallitsivat elämää ja keho koettiin jännittyneeksi. Keholliset tuntemukset olivat helpottuneet traumaterapialla, itsesäätelymenetelmillä, liikunnalla, tietoisella hengittämisellä sekä vaihtoehtoisilla kipu- ja särkyhoidoilla. Keholliset tuntemukset liittyivät fysiologisten vireystilojen muutoksiin ja ne hankaloittivat tutkimukseen osallistuneiden elämää monelta kannalta. Opittujen itsesäätelymenetelmien avulla vireystila saatiin sietoikkunan puitteisiin, jolloin tuntemukset helpottuivat.
Tämän tutkimuksen tuloksiin viitaten jatkotutkimusta voitaisiin tehdä esimerkiksi perusterveydenhuollossa selvittämällä, miten hyvin siellä tunnistetaan psyykkisestä traumasta johtuvat somaattiset tuntemukset ja oireet ja millaiset asiat hankaloittavat tunnistamista. Tutkimuksessa ei otettu huomioon trauman laatua, joten jatkossa voisi olla hyödyllistä tutkia ihmisten kokemuksia trauman laadun perusteella. Lisäksi kaikenlainen kokemustieto psyykkisen trauman ilmenemisestä olisi mielestäni tarpeellista ja tervetullutta.
Tämän opinnäytetyönä tarkoituksena on kuvailla, millaisia kehollisia tuntemuksia psyykkisen trauman kokeneella on, millä tavoin tuntemukset ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä ja millaisilla keinoilla tuntemukset ovat helpottuneet. Tutkimuksen teoriapohjana käytettiin psyykkisestä traumasta kertovia ja sen hoitoon tähtääviä artikkeleita, kirjallisuutta ja tutkimuksia.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa kehollisista tuntemuksista psyykkisen trauman kokeneen ihmisen kuvaamana sekä saada tietoa psyykkisen trauman aiheuttamista kehollisista tuntemuksista ja niitä helpottaneista keinoista. Opinnäytetyön tuottamista tiedoista hyötyvät kaikki psyykkisesti traumatisoituneiden ihmisten kanssa työskentelevät ammattihenkilöt. Lisäksi opinnäytetyön tulokset voivat auttaa perusterveydenhuollossa työskenteleviä tunnistamaan mahdollisia trauman aiheuttamia kehollisia tuntemuksia sekä lisätä tietoa psyykkisen trauman kehollisuudesta alaa opiskelevien sairaanhoitajien näkökulmasta.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa aineistonkeruu tapahtui avoimen haastattelun menetelmällä yksilöhaastatteluina. Aineiston saamiseksi on haastateltu kolmea ihmistä, joille traumaattinen elämäntapahtuma oli aiheuttanut psyykkisen oireilun lisäksi kehollisia tuntemuksia. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin ja lopuksi analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tuloksissa esiintyneitä psyykkisen trauman aiheuttamia kehollisia tuntemuksia olivat ahdistus, uupumus ja väsymys, kivut ja elämää hallitsevat tuntemukset sekä kehon jännittyneisyys ja lihaskireys. Elämään ne vaikuttivat siten, että mielen ja kehon yhteys koettiin olevan kadoksissa, kivut ja tuntemukset hallitsivat elämää ja keho koettiin jännittyneeksi. Keholliset tuntemukset olivat helpottuneet traumaterapialla, itsesäätelymenetelmillä, liikunnalla, tietoisella hengittämisellä sekä vaihtoehtoisilla kipu- ja särkyhoidoilla. Keholliset tuntemukset liittyivät fysiologisten vireystilojen muutoksiin ja ne hankaloittivat tutkimukseen osallistuneiden elämää monelta kannalta. Opittujen itsesäätelymenetelmien avulla vireystila saatiin sietoikkunan puitteisiin, jolloin tuntemukset helpottuivat.
Tämän tutkimuksen tuloksiin viitaten jatkotutkimusta voitaisiin tehdä esimerkiksi perusterveydenhuollossa selvittämällä, miten hyvin siellä tunnistetaan psyykkisestä traumasta johtuvat somaattiset tuntemukset ja oireet ja millaiset asiat hankaloittavat tunnistamista. Tutkimuksessa ei otettu huomioon trauman laatua, joten jatkossa voisi olla hyödyllistä tutkia ihmisten kokemuksia trauman laadun perusteella. Lisäksi kaikenlainen kokemustieto psyykkisen trauman ilmenemisestä olisi mielestäni tarpeellista ja tervetullutta.