Degradation of plastics and polymer-based materials in museum collections : Case study - Inka Nieminen's transparent tape sculptures

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan muovien ja muovia sisältävien esineiden vaurioitumista museokokoelmissa. Tämän selvittämisessä käytetään esimerkkinä kahta suomalaisen taiteilijan Inka Niemisen taideteosta. Nämä teokset on vuonna 2004 rakennettu Elmu®kelmu- kalvosta ja 3M ScotchÒ 550 Transparent -teipistä, ja ne kuuluvat nykyään Saastamoisen Säätiön kokoelmaan, joka on Espoon modernin taiteen museo EMMAssa deponoituna. Työn viitekehykseksi kartoitettiin muovien ja muovia sisältävien esineiden nykytilannetta yleisellä tasolla. Kartoitus onnistui myös tuomaan esille haasteita, jotka liittyvät mainittujen esineiden dokumentointiin. Seuraavaksi teokset dokumentoitiin perusteellisesti. Dokumentointiprosessissa keskeinen oli taiteilijahaastattelu, minkä avulla kerättiin tietoa taiteilijan taustasta, luomisprosessista ja näkökulmista, sekä hänen teostensa vanhentumisesta ja konservoinnista. Samalla saatiin myös tietoa teosten merkityksestä ja tarkoitetusta ulkonäöstä. Tutkittavien teosten epäiltiin vaurioituneen (kellastuneen) odotettua nopeammin, joten osa opinnäytetyöstä käsittelee tämän teorian todeksi osoittamista ja mahdollisten syiden paljastamista. Tätä varten veistoksia verrattiin muihin saman taiteilijan samalla tekniikalla ja vastaavilla materiaaleilla valmistettuihin teoksiin. Materiaalianalyyseja suoritettiin ja mahdolliset nopeutuneeseen kellastumiseen liittyneet tekijät tunnistettiin. Materiaali osoittautui Elmu®kelmu-kalvo- (LD-polyeteeni) ja 3M ScotchÒ 550 Transparent -teippiseokseksi (polypropeeni kalvo ja akryylipohjainen liima). Vuonna 2006 käytetyt pakkaustapa ja -materiaalit identifioitiin epäsopiviksi. Näytekappaleiden ikääntymistestien avulla todettiin ilmanvaihdon puutteen sekä hapollisen pakkauskartongin ja kostean maalin läsnäolon aiheuttaneen nopeutettua kellastumista. Opinnäytetyön lopuksi on luku, joka käsittelee ennaltaehkäisevän konservoinnin ohjeistusta. Luku on tarkoitettu avuksi muovia sisältävien kokoelmien hoitoon. Lisäksi mukana on hyödyllinen työkalu muovilajien tunnistukseen museoammattilaisille. Työkalu soveltuu myös niille, joilla ei ole aiempaa osaamista muoveista.

This thesis deals with the degradation of plastics and polymer-based materials in museum collections. This is illustrated in a case study which examines the degradation process of two modern sculptures by Finnish artist Inka Nieminen, built from cling film and transparent adhesive tape in 2004, and currently part of the Saastamoinen Foundation’s collection stored at the Espoo Museum of Modern Art EMMA. A general survey of plastics and plastic-containing objects in Finnish museums was conducted in order to provide a context to this thesis. The survey uncovered some of the challenges related to documenting such items. This was followed by a thorough documentation of both sculptures. A central role in this documentation process was played by the artist interview, in which the artist talked about her background, creative process, and views on aging and conservation of her artworks, as well as providing detailed information about the meaning and intended appearance of these sculptures. It was suspected these sculptures may have deteriorated (yellowed) faster than expected, so part of this thesis deals with proving this theory and uncovering the reasons behind it. In order to do so, the sculptures were compared to others made by the same artist and using the same materials and techniques. Material analyses were also conducted and possible factors involved in the accelerated yellowing identified. The material used in these sculptures was revealed to be a melted mixture of Elmu®kelmu cling film (low-density polyethylene) and 3M ScotchÒ 550 Transparent tape (polypropylene film with an acrylic-based glue), and the packing choices and materials implemented in 2006 were singled out as unsuitable. The effects of the lack of ventilation and the presence of packing cardboard and moist paint were further proven to be responsible for the accelerated yellowing, through artificial aging tests on mockup samples. In hopes of providing assistance with caring for collections comprising plastics and plastic- containing objects, a chapter dealing with guidelines for preventive conservation is provided in the end. In addition, a useful tool for the identification of plastics is provided. It can also be of use to museum professionals without prior expertise in the subject.