Tietomallin hyödyntäminen rakennuksen hiilijalanjäljen laskennassa
Kanniainen, Janne (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060316600
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060316600
Tiivistelmä
Työssä tutustuttiin rakennuksen hiilijalanjäljen arviointiin sekä tietomallin käyttämiseen osana rakennuksen hiilijalanjäljen arviointiprosessia. Työn tavoitteena oli kartoittaa arkkitehtimallinnusohjelmien tarjoamia hyötyjä rakennuksen hiilijalanjäljen arvioinnissa.
Työssä lähdettiin liikkeelle tutustumalla siihen, mitä rakennuksen hiilijalanjälki tarkoittaa. Tämän jälkeen tutustuttiin Ympäristöministeriön tiekarttaan rakennuksen hiilijalanjäljen huomioimiseksi rakentamisen ohjauksessa sekä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmään. Lopuksi perehdyttiin varsinaiseen mallinnusohjelmien tarjoamiin hyötyihin.
Mallinnusohjelmien hyötyjä tarkasteltiin luomalla kaksi tietomallia: yksi Archicadilla ja toinen Revitillä. Lisäksi tutkittiin IFC-formaattiin tallennetun tietomallin hyödyntämistä Solibri Model Checker -ohjelmiston avulla.
Tietomallien suurimmaksi hyödyksi hiilijalanjäljen laskennassa todettiin määrätiedon tuottaminen. Molemmilla mallinnusohjelmilla voitiin tuottaa taulukkomuotoista määrätietoa mallinnetun geometrian ja materiaalitietojen perusteella. Ongelmallista määrätiedon tuottamisessa oli se, ettei arkkitehtimalliin sisällytetä rakenneosia. Rungon määrän arvioimiseksi luotiin laskentakaava, jonka tarkkuutta ei kuitenkaan kyetty todentamaan. Laskennan kannalta optimaaliseksi todettiin rakennemallin hyödyntäminen rungon määrien laskennassa.
IFC-mallien hyödyntämisessä helpoksi todettiin objektien pinta-aloihin ja lukumääriin perustuvan tiedon tuottaminen. Solibri Model Checker -ohjelmistolla yksiaineisten objektien tilavuustiedon tuottaminen onnistui hyvin, mutta komposiittirakenteiden kerrosten määrien laskeminen todettiin vaikeaksi.
Työssä lähdettiin liikkeelle tutustumalla siihen, mitä rakennuksen hiilijalanjälki tarkoittaa. Tämän jälkeen tutustuttiin Ympäristöministeriön tiekarttaan rakennuksen hiilijalanjäljen huomioimiseksi rakentamisen ohjauksessa sekä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmään. Lopuksi perehdyttiin varsinaiseen mallinnusohjelmien tarjoamiin hyötyihin.
Mallinnusohjelmien hyötyjä tarkasteltiin luomalla kaksi tietomallia: yksi Archicadilla ja toinen Revitillä. Lisäksi tutkittiin IFC-formaattiin tallennetun tietomallin hyödyntämistä Solibri Model Checker -ohjelmiston avulla.
Tietomallien suurimmaksi hyödyksi hiilijalanjäljen laskennassa todettiin määrätiedon tuottaminen. Molemmilla mallinnusohjelmilla voitiin tuottaa taulukkomuotoista määrätietoa mallinnetun geometrian ja materiaalitietojen perusteella. Ongelmallista määrätiedon tuottamisessa oli se, ettei arkkitehtimalliin sisällytetä rakenneosia. Rungon määrän arvioimiseksi luotiin laskentakaava, jonka tarkkuutta ei kuitenkaan kyetty todentamaan. Laskennan kannalta optimaaliseksi todettiin rakennemallin hyödyntäminen rungon määrien laskennassa.
IFC-mallien hyödyntämisessä helpoksi todettiin objektien pinta-aloihin ja lukumääriin perustuvan tiedon tuottaminen. Solibri Model Checker -ohjelmistolla yksiaineisten objektien tilavuustiedon tuottaminen onnistui hyvin, mutta komposiittirakenteiden kerrosten määrien laskeminen todettiin vaikeaksi.