Kokoonpanolinjan layoutin ja työpisteiden suunnittelu
Kivimäki, Tuomas (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060316784
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060316784
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Kl Mechanics Oy:lle, joka on Oulussa toimiva mekaniikkatalo. Työssä suunniteltiin kokoonpanolinja toimintaympäristöön, jossa tavaravirrat ja toimintatavat sopivat aiempaa isommille valmistusmäärille. Tavoitteena kokoonpanolinjalle oli tehdä uusi layoutsuunnitelma uusiin tiloihin ja poistaa hukkaa lean-menetelmillä. Kolme päätavoitetta olivat kokoonpanolinjan layoutsuunnittelu, työpisteiden suunnittelu ja työmenetelmien kehittäminen.
Työ aloitettiin tutustumalla nykyiseen kokoonpanopisteeseen, jotta saadaan käsitys tuotteen kokoonpanoprosessista. Prosessiin tutustumisen yhteydessä huomattiin, että kokoonpano tehtiin yhdellä työpisteellä. Työympäristö oli täynnä tuotteen osia ja työpiste oli ahdas, minkä seurauksena työaikaa kului osien etsimiseen ja siirtelyyn. Tutustumisen yhteydessä katselmoitiin työohjeet, joista nähtiin työn selkeä järjestys. Kokoonpanopisteelle tehtiin nykytilankartoitus. Nykytilankartoituksessa videoitiin jokainen työvaihe. Jokainen video analysoitiin AviX-ohjelmalla, jonka avulla selvitettiin työvaiheisiin kuluva jalostava aika, tarpeellinen aika ja hukka. Analysoinnin avulla löydettiin hukkaa, joka oli 19 % tuotteen läpimenoajasta. Hukka koostui suurimmaksi osaksi työkalujen ja osien etsimisestä sekä hakemisesta.
Analysoinnin pohjalta tehtiin kokoonpanolinjan vaiheistus. Työpisteiden vaiheistuksessa tasapainotettiin työpisteet ja pyrittiin parantamaan kokoonpanolinjan virtausta. Kokoonpano vaiheistettiin neljään vaiheeseen, joissa kokoonpano etenee jatkuvasti jalostuen kokonaiseksi tuotteeksi.
Nykytilankartoituksen ja vaiheistuksen avulla pystyttiin suunnittelemaan uusi layout. Suunnittelussa huomioitiin, ettei tapahtuisi turhaa liikkumista ja materiaalivirtaus olisi tehokas ja sujuva. Lisäksi suunniteltiin kokoonpanolinja, joka mahdollistaa useamman kuin yhden henkilön työskentelyn. Tämä mahdollistaa suurempien tilausmäärien valmistamisen. Analysoinnit ja suunnitelmat jäävät yritykselle toteutettavaksi tulevaisuudessa.
Työ aloitettiin tutustumalla nykyiseen kokoonpanopisteeseen, jotta saadaan käsitys tuotteen kokoonpanoprosessista. Prosessiin tutustumisen yhteydessä huomattiin, että kokoonpano tehtiin yhdellä työpisteellä. Työympäristö oli täynnä tuotteen osia ja työpiste oli ahdas, minkä seurauksena työaikaa kului osien etsimiseen ja siirtelyyn. Tutustumisen yhteydessä katselmoitiin työohjeet, joista nähtiin työn selkeä järjestys. Kokoonpanopisteelle tehtiin nykytilankartoitus. Nykytilankartoituksessa videoitiin jokainen työvaihe. Jokainen video analysoitiin AviX-ohjelmalla, jonka avulla selvitettiin työvaiheisiin kuluva jalostava aika, tarpeellinen aika ja hukka. Analysoinnin avulla löydettiin hukkaa, joka oli 19 % tuotteen läpimenoajasta. Hukka koostui suurimmaksi osaksi työkalujen ja osien etsimisestä sekä hakemisesta.
Analysoinnin pohjalta tehtiin kokoonpanolinjan vaiheistus. Työpisteiden vaiheistuksessa tasapainotettiin työpisteet ja pyrittiin parantamaan kokoonpanolinjan virtausta. Kokoonpano vaiheistettiin neljään vaiheeseen, joissa kokoonpano etenee jatkuvasti jalostuen kokonaiseksi tuotteeksi.
Nykytilankartoituksen ja vaiheistuksen avulla pystyttiin suunnittelemaan uusi layout. Suunnittelussa huomioitiin, ettei tapahtuisi turhaa liikkumista ja materiaalivirtaus olisi tehokas ja sujuva. Lisäksi suunniteltiin kokoonpanolinja, joka mahdollistaa useamman kuin yhden henkilön työskentelyn. Tämä mahdollistaa suurempien tilausmäärien valmistamisen. Analysoinnit ja suunnitelmat jäävät yritykselle toteutettavaksi tulevaisuudessa.