Tunneäly luovan työn johtamisessa
Rosenvall, Anitta (2020)
Rosenvall, Anitta
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060316731
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060316731
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten tunnejohtaminen vaikuttaa luovan työn organisaatioon ja prosesseihin. Onko sen merkitystä pohdittu luovan alan yrityksissä? Miten tunnejohtamista käytetään käytännössä johtamisessa luovalla alalla? Automatisointi ja tekoäly sekä robotiikka ovat muuttavat organisaatioiden toimintaa ja vaikuttavat myös luoviin asiantuntijaorganisaatioihin. Tunneälyn ja tunnejohtamisen kautta voidaan luoda jotain ainutlaatuista, löytää eväitä uusiutumiseen ja pysyä kilpailukykyisenä. Luovuus on tekijä, joka erottaa meidät ihmiset tekoälystä ja kehittyneestä teknologiasta. Aihe on ajankohtainen ja näkyvästi esillä eri medioissa ja tutkimuksissa.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen eli laadullinen menetelmä. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastatteluilla. Haasteltavat olivat media- ja mainosalalla johtavaa vaikuttajaa, jolla oli pitkä yli 15 vuoden kokemus työskentelystä luovassa organisaatiossa. Kaikki haastateltavat olivat viimeiset vuodet toimineet esimiehenä tai luovana johtajana. Haastateltavilla kaikilla oli monipuolinen tausta erilaisissa projekteissa ja luovan työn organisaatioissa. Tutkimus koostui haastatteluista ja teoreettisesta viitekehyksestä. Teoreettinen viitekehys koostuu tunteiden, tunneälyn, luovuuden ja tunnejohtamisen teorioista.
Tutkimuksessa selvisi ja tutkimusaineiston perusteella voidaan sanoa, että tunneälyllä ja -johtamisella on vaikutus luovaan organisaatioon, luovan alan työntekijöihin, työyhteisöön ja sen toimintaan. Luovien ihmisten organisaatiossa on paljon emootioita ja ne vaikuttavat toimintaan. Tunneäly onkin luovan organisaation johtajan tärkein ominaisuus. Tutkimus osoitti, että johtajilta vaaditaan empatiakykyä ja tunteiden ymmärtämistä, jotta he voivat reflektoida luovan tiimin kokemuksia. Esimiehen on tunnistettava omat tunteensa, jotta hän voi toimia tunnejohtajana.Tunneälyn merkitys ei koskenut pelkästään tiimiä ja sen toimintaa vaan haastattelussa tuli esille, että sillä on merkitys asiakasymmärrykseen ja lopputuotteeseen. Haastatteluissa todettiin, että tunnejohtamisen kautta voidaan edistää luottamusta ja avoimuuden ilmapiiriä, jotka sitten puolestaan edesauttavat uusien ainutlaatuisten ideoiden syntymistä. Johtamisen keinoja tunteiden käsittelyyn ovat luottamuksen rakentaminen, kuuntelu, läsnäolo, empatiakyky ja ajan antaminen luovaan työhön. Tärkeimpänä tekijänä tunteiden merkityksestä luovan työn johtamisessa nousi luottamus. Luottamus on motivaation kannalta olennainen tekijä. Erityisesti luovissa organisaatiossa on tärkeää johtajan luottamus, rohkaisu ja kannustus.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen eli laadullinen menetelmä. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastatteluilla. Haasteltavat olivat media- ja mainosalalla johtavaa vaikuttajaa, jolla oli pitkä yli 15 vuoden kokemus työskentelystä luovassa organisaatiossa. Kaikki haastateltavat olivat viimeiset vuodet toimineet esimiehenä tai luovana johtajana. Haastateltavilla kaikilla oli monipuolinen tausta erilaisissa projekteissa ja luovan työn organisaatioissa. Tutkimus koostui haastatteluista ja teoreettisesta viitekehyksestä. Teoreettinen viitekehys koostuu tunteiden, tunneälyn, luovuuden ja tunnejohtamisen teorioista.
Tutkimuksessa selvisi ja tutkimusaineiston perusteella voidaan sanoa, että tunneälyllä ja -johtamisella on vaikutus luovaan organisaatioon, luovan alan työntekijöihin, työyhteisöön ja sen toimintaan. Luovien ihmisten organisaatiossa on paljon emootioita ja ne vaikuttavat toimintaan. Tunneäly onkin luovan organisaation johtajan tärkein ominaisuus. Tutkimus osoitti, että johtajilta vaaditaan empatiakykyä ja tunteiden ymmärtämistä, jotta he voivat reflektoida luovan tiimin kokemuksia. Esimiehen on tunnistettava omat tunteensa, jotta hän voi toimia tunnejohtajana.Tunneälyn merkitys ei koskenut pelkästään tiimiä ja sen toimintaa vaan haastattelussa tuli esille, että sillä on merkitys asiakasymmärrykseen ja lopputuotteeseen. Haastatteluissa todettiin, että tunnejohtamisen kautta voidaan edistää luottamusta ja avoimuuden ilmapiiriä, jotka sitten puolestaan edesauttavat uusien ainutlaatuisten ideoiden syntymistä. Johtamisen keinoja tunteiden käsittelyyn ovat luottamuksen rakentaminen, kuuntelu, läsnäolo, empatiakyky ja ajan antaminen luovaan työhön. Tärkeimpänä tekijänä tunteiden merkityksestä luovan työn johtamisessa nousi luottamus. Luottamus on motivaation kannalta olennainen tekijä. Erityisesti luovissa organisaatiossa on tärkeää johtajan luottamus, rohkaisu ja kannustus.