Pallas-Yllästunturin kansallispuisto : sisältö ja kanavat sosiaalisessa mediassa
Perätalo, Anniina (2020)
Perätalo, Anniina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060416962
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060416962
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsitellään Pallas-Yllästunturin kansallispuiston sosiaalisen median käyttöä. Työn tarkoitus on selvittää, millaista sisältöä Pallas-Yllästunturin kansallispuiston tulisi julkaista sosiaalisessa mediassa, sekä missä sosiaalisen median kanavissa sisältöä tulisi julkaista. Aihetta käsitellään ja vastauksia etsitään sisältömarkkinoinnin teoriaa hyödyntäen ja sosiaalista mediaa lähestytään ensisijaisesti markkinointiviestinnän kanavana. Työn toimeksiantaja on kansallispuiston alueella toimiva Metsähallituksen Luontopalveluiden TOBE 1 –hanke.
Tutkimusmetodina on aineiston analyysi. Aluksi opinnäytetyössä perehdytään sisältömark- kinointiin ja olemassa oleviin materiaaleihin kansallispuistosta. Näitä materiaaleja ovat kansallispuiston kävijätutkimus, Luontopalveluiden puistosta tuottamat viestintä- ja markkinointimateriaalit sekä TOBE 1-hankkeen parissa puistolle tuotetut kohderyhmät.
Työn toisessa vaiheessa kerättiin laadullista aineistoa toteuttamalla verkkotutkimus kansal- lispuiston sosiaalisen median seuraajille. Verkkokyselyn keskiössä oli asiakasymmärryksen kerryttäminen. Verkkokyselyssä selvitettiin ensimmäisen työvaiheen perusteella muodostettujen sisältötyyppien kiinnostavuutta, sosiaalisen median käyttötottumuksia ja mieltymyksiä, sekä toiveita ja palautetta aihetta koskien.
Opinnäytetyössä todetaan, että sosiaalisen median kanavissa tulisi julkaista seuraajilleen arvoa tuottavaa materiaalia. Verkkokyselyn perusteella kansallispuiston seuraajat haluavat sisältöjen välittävän ensisijaisesti ajankohtaista tietoa puiston alueelta ja reiteiltä. Sosiaalisen median kanavia käsitellään mahdollisuuksien kautta, sillä niiden monipuolisempi hyödyntäminen tai käyttöönotto on myös resurssikysymys, johon ei tämän työn rajoissa perehdytty.
Tutkimusmetodina on aineiston analyysi. Aluksi opinnäytetyössä perehdytään sisältömark- kinointiin ja olemassa oleviin materiaaleihin kansallispuistosta. Näitä materiaaleja ovat kansallispuiston kävijätutkimus, Luontopalveluiden puistosta tuottamat viestintä- ja markkinointimateriaalit sekä TOBE 1-hankkeen parissa puistolle tuotetut kohderyhmät.
Työn toisessa vaiheessa kerättiin laadullista aineistoa toteuttamalla verkkotutkimus kansal- lispuiston sosiaalisen median seuraajille. Verkkokyselyn keskiössä oli asiakasymmärryksen kerryttäminen. Verkkokyselyssä selvitettiin ensimmäisen työvaiheen perusteella muodostettujen sisältötyyppien kiinnostavuutta, sosiaalisen median käyttötottumuksia ja mieltymyksiä, sekä toiveita ja palautetta aihetta koskien.
Opinnäytetyössä todetaan, että sosiaalisen median kanavissa tulisi julkaista seuraajilleen arvoa tuottavaa materiaalia. Verkkokyselyn perusteella kansallispuiston seuraajat haluavat sisältöjen välittävän ensisijaisesti ajankohtaista tietoa puiston alueelta ja reiteiltä. Sosiaalisen median kanavia käsitellään mahdollisuuksien kautta, sillä niiden monipuolisempi hyödyntäminen tai käyttöönotto on myös resurssikysymys, johon ei tämän työn rajoissa perehdytty.