Selkäydinvammaisten henkilöiden kokemuksia Kuntoutumistalon internetissä olevista itsehoito-oppaista salutogeenisen teorian näkökulmasta tarkasteltuna
Peththahandi, Mirka (2020)
Peththahandi, Mirka
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060416840
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060416840
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia selkäydinvammaisten henkilöiden kokemuksia internetissä toimivan Kuntoutumistalon sähköisistä itsehoito-oppaista salutogeneesin näkökulmasta. Tavoitteena on tuottaa Kuntoutumistalon henkilökunnalle tietoa siitä, miten selkäydinvammaiset henkilöt ovat kokeneet Kuntoutumistalossa tarjolla olevat itsehoito-oppaat. Tutkimustuloksista toivotaan olevan hyötyä Kuntoutumistalon henkilökunnalle selkäydinvammaisille henkilöille suunnatun tiedon kehittelyssä.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimukselle saatiin Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin (HUS) eettisen lautakunnan lausunto (HUS-2656-2019). Tutkimusmenetelmäksi valittiin haastattelu. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina. Haastatteluun osallistujat rekrytoitiin Selkäydinvammaiset Akson ry:n vertaistapaamisten yhteydessä. Haastatteluun osallistui kolme selkäydinvammaista henkilöä. Haastattelut nauhoitettiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Salutogeenistä teoriaa sovellettiin aineiston analyysivaiheessa.
Aineistosta nousi kolme pääluokkaa, jotka kuvasivat selkäydinvammaisten henkilöiden kokemuksia Kuntoutumistalon sähköisistä itsehoito-oppaista salutogeenisen teorian näkökulmasta tarkasteltuna: 1) kokonaisvaltainen ja yksilölliset erot huomioiva kokemus, 2) luottamusta herättävä kokemus Kuntoutumistalosta ja 3) toiveena helppokäyttöinen ja osallistava kokemus Kuntoutumistalon sivustosta.
Tuloksista voi päätellä, että ihmislähtöinen, luottamusta herättävä ja osallistava kokemus Kuntoutumistalon itsehoito-oppaista voisi olla tärkeää henkilöille, joilla on selkäydinvamma, ja sillä voi olla vaikutusta heidän koherenssin tunteeseen. Aihe tarvitsisi laajempaa tutkimista suuremmalla osallistujamäärällä, jotta johtopäätöksiä voitaisiin pitää luotettavina. Mielenkiintoinen aihe jatkotutkimusta ajatellen, olisi selvittää myös muiden Kuntoutumistalon kohderyhmien kokemuksia salutogeenisestä näkökulmasta.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimukselle saatiin Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin (HUS) eettisen lautakunnan lausunto (HUS-2656-2019). Tutkimusmenetelmäksi valittiin haastattelu. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina. Haastatteluun osallistujat rekrytoitiin Selkäydinvammaiset Akson ry:n vertaistapaamisten yhteydessä. Haastatteluun osallistui kolme selkäydinvammaista henkilöä. Haastattelut nauhoitettiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Salutogeenistä teoriaa sovellettiin aineiston analyysivaiheessa.
Aineistosta nousi kolme pääluokkaa, jotka kuvasivat selkäydinvammaisten henkilöiden kokemuksia Kuntoutumistalon sähköisistä itsehoito-oppaista salutogeenisen teorian näkökulmasta tarkasteltuna: 1) kokonaisvaltainen ja yksilölliset erot huomioiva kokemus, 2) luottamusta herättävä kokemus Kuntoutumistalosta ja 3) toiveena helppokäyttöinen ja osallistava kokemus Kuntoutumistalon sivustosta.
Tuloksista voi päätellä, että ihmislähtöinen, luottamusta herättävä ja osallistava kokemus Kuntoutumistalon itsehoito-oppaista voisi olla tärkeää henkilöille, joilla on selkäydinvamma, ja sillä voi olla vaikutusta heidän koherenssin tunteeseen. Aihe tarvitsisi laajempaa tutkimista suuremmalla osallistujamäärällä, jotta johtopäätöksiä voitaisiin pitää luotettavina. Mielenkiintoinen aihe jatkotutkimusta ajatellen, olisi selvittää myös muiden Kuntoutumistalon kohderyhmien kokemuksia salutogeenisestä näkökulmasta.