21–26-vuotiaiden rakennusalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden hammashoitopelkokokemus
Golde, Isabell; Luostarinen, Anna (2020)
Golde, Isabell
Luostarinen, Anna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060517319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060517319
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kuvataan 21–26-vuotiaiden rakennusalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden hammashoitopelkokokemusta. Tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät aiheuttavat kyseisessä kohderyhmässä hammashoitopelkoa ja mitkä tekijät heidän mukaansa voisivat lievittää sitä. Tarkastelimme, millaisena rakennusalan ammattikorkeakouluikäiset kokevat hammashoidon käynnin, mitkä tekijät hammashoidon käynneillä aiheuttavat pelkoa ja mikä rakennusalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden pelkoa lievittää.
Suomessa hammashoitopelko on hyvin yleinen ilmiö, ja se koskettaa suurta osaa väestöstä. Hammashoitopelko voi ilmetä useilla eri tavoilla – joko pienenä jännityksenä ennen hoitotilannetta tai vaikeasti hallittavana fobiana, joka voi aiheuttaa siitä kärsivälle haasteita hammashoitoon hakeutumisessa. Suun terveydenhuollon ammattilaisen on tärkeää tiedostaa, millä tavoin hammashoitopelko ilmenee eri ihmisryhmissä ja ikäluokissa, jotta hän voi ottaa potilaan tuntemukset huomioon ja toteuttaa laadukasta ja ammattitaitoista hoitoa.
Haastattelimme kuutta 21–26-vuotiasta rakennusalan ammattikorkeakouluopiskelijaa hyödyntäen teemahaastattelun menetelmää. Haastatteluissa kysyttiin opiskelijoiden aikaisemmista hammashoidon kokemuksista ja heidän suhtautumisestaan hammashoitoon ja suun terveydenhuollon ammattilaisiin. Heitä myös pyydetiin kuvailemaan positiivisia ja negatiivisia hoitokokemuksia. Haastattelut tallennettiin, minkä jälkeen ne litteroitiin ja analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Analyysin perusteella esille nousi kolme päätulosta: potilaan henkilökohtaiset kokemukset, hoitokokemusta vahvistavat tekijät ja hoitokokemusta heikentävät tekijät. Tiedonantajilla on yksittäisistä negatiivisista kokemuksista huolimatta positiivinen ja luottavainen suhtautuminen hammashoitoon. He mainitsevat kommunikoinnin, hoitoympäristön siisteyden ja hammashoitohenkilökunnan ammattitaidon vaikuttavan hoitokokemukseen vahvistavasti, kun taas ammattihenkilön negatiivinen vuorovaikutus, hoitotilanteiden epäjohdonmukaisuus ja hoitoympäristön epäsiisteys vaikuttavat hoitokokemukseen heikentävällä tavalla.
Opinnäytetyön tulosten ja aikaisemman tutkimustiedon perusteella suun terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulisi kiinnittää huomiota selkeään kommunikaatioon, potilaan huomioivaan positiiviseen suhtautumiseen ja ammattitaitoisen hoidon toteuttamiseen. Nämä tekijät lieventävät nuorten aikuisten hammashoitopelkokokemusta.
Suomessa hammashoitopelko on hyvin yleinen ilmiö, ja se koskettaa suurta osaa väestöstä. Hammashoitopelko voi ilmetä useilla eri tavoilla – joko pienenä jännityksenä ennen hoitotilannetta tai vaikeasti hallittavana fobiana, joka voi aiheuttaa siitä kärsivälle haasteita hammashoitoon hakeutumisessa. Suun terveydenhuollon ammattilaisen on tärkeää tiedostaa, millä tavoin hammashoitopelko ilmenee eri ihmisryhmissä ja ikäluokissa, jotta hän voi ottaa potilaan tuntemukset huomioon ja toteuttaa laadukasta ja ammattitaitoista hoitoa.
Haastattelimme kuutta 21–26-vuotiasta rakennusalan ammattikorkeakouluopiskelijaa hyödyntäen teemahaastattelun menetelmää. Haastatteluissa kysyttiin opiskelijoiden aikaisemmista hammashoidon kokemuksista ja heidän suhtautumisestaan hammashoitoon ja suun terveydenhuollon ammattilaisiin. Heitä myös pyydetiin kuvailemaan positiivisia ja negatiivisia hoitokokemuksia. Haastattelut tallennettiin, minkä jälkeen ne litteroitiin ja analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Analyysin perusteella esille nousi kolme päätulosta: potilaan henkilökohtaiset kokemukset, hoitokokemusta vahvistavat tekijät ja hoitokokemusta heikentävät tekijät. Tiedonantajilla on yksittäisistä negatiivisista kokemuksista huolimatta positiivinen ja luottavainen suhtautuminen hammashoitoon. He mainitsevat kommunikoinnin, hoitoympäristön siisteyden ja hammashoitohenkilökunnan ammattitaidon vaikuttavan hoitokokemukseen vahvistavasti, kun taas ammattihenkilön negatiivinen vuorovaikutus, hoitotilanteiden epäjohdonmukaisuus ja hoitoympäristön epäsiisteys vaikuttavat hoitokokemukseen heikentävällä tavalla.
Opinnäytetyön tulosten ja aikaisemman tutkimustiedon perusteella suun terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulisi kiinnittää huomiota selkeään kommunikaatioon, potilaan huomioivaan positiiviseen suhtautumiseen ja ammattitaitoisen hoidon toteuttamiseen. Nämä tekijät lieventävät nuorten aikuisten hammashoitopelkokokemusta.