Mikroverkkojen vertailu erikokoisilla asuinalueilla
Lempiäinen, Erkka (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060517373
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060517373
Tiivistelmä
Insinöörityössä tutustuttiin EU:n ilmastotavoitteisiin ja esitettiin perusteluja, miksi mikroverkko voisi olla yksi tapa pienentää Suomessa. Mikroverkkojen ominaisuuksia käytiin läpi esittelemällä eri laitteita, joita mikroverkossa voi olla. Laite-esittelyissä keskityttiin laitteisiin, joita kokovertailuissa käytettiin, kuten aurinkopaneeleihin, tuulivoimaloihin sekä CHP-laitteisiin. Lisäksi selvitettiin mikroverkon rakentamiseen ja tarkemmin tuulivoimalan ja CHP-laitoksen rakentamiseen vaaditut rakennusluvat, sillä nämä saattavat vaatia erityisiä rakennus-tai toimenpidelupia.
Työssä esiteltiin esimerkeissä käytettävä neljän asukkaan omakotitalo. Tätä omakotitalo käytettiin esimerkkeinä suunnitelluissa mikroverkoissa. Mikroverkkokokonaisuuksista laadittiin kolme erikokoista esimerkkiä, joissa oli eri määrä esimerkin mukaisia omakotitaloja. Mikroverkot pyrittiin laatimaan mahdollisimman toteutuskelpoisiksi ja ylimitoituksia pyrittiin välttämään. Mikroverkoissa käytettiin erilaisia tapoja käyttää ylituotannosta johtuva ylijäämä sähköteho.
Lopuksi mikroverkoista tehtyjä malleja vertailtiin keskenään ja arvioitiin niiden kustannukset ja takaisinmaksuajat. Esimerkkimalleja vertailtiin keskenään niiden investointikustannusten ja takaisinmaksu osalta ja perusteltiin havaintoja. Esimerkkimalleja vertailtiin myös tavanomaisempiin malleihin, kuten normaaliin maalämmöllä toimivaan lämmitysjärjestelmään.
Lopputuloksena syntyi arvio esimerkin tapaisten mikroverkkojen kannattavuudesta Suomessa. Päätelmänä voidaan todeta, että maalämpöjärjestelmän korkean hyötysuhteen ja puupellettien hinnan takia on mikroverkko luultavasti kannattavampi rakentaa siten, että CHP-laitteella toimivan lämmityksen sijaan käytetään maalämpöjärjestelmää.
Työssä esiteltiin esimerkeissä käytettävä neljän asukkaan omakotitalo. Tätä omakotitalo käytettiin esimerkkeinä suunnitelluissa mikroverkoissa. Mikroverkkokokonaisuuksista laadittiin kolme erikokoista esimerkkiä, joissa oli eri määrä esimerkin mukaisia omakotitaloja. Mikroverkot pyrittiin laatimaan mahdollisimman toteutuskelpoisiksi ja ylimitoituksia pyrittiin välttämään. Mikroverkoissa käytettiin erilaisia tapoja käyttää ylituotannosta johtuva ylijäämä sähköteho.
Lopuksi mikroverkoista tehtyjä malleja vertailtiin keskenään ja arvioitiin niiden kustannukset ja takaisinmaksuajat. Esimerkkimalleja vertailtiin keskenään niiden investointikustannusten ja takaisinmaksu osalta ja perusteltiin havaintoja. Esimerkkimalleja vertailtiin myös tavanomaisempiin malleihin, kuten normaaliin maalämmöllä toimivaan lämmitysjärjestelmään.
Lopputuloksena syntyi arvio esimerkin tapaisten mikroverkkojen kannattavuudesta Suomessa. Päätelmänä voidaan todeta, että maalämpöjärjestelmän korkean hyötysuhteen ja puupellettien hinnan takia on mikroverkko luultavasti kannattavampi rakentaa siten, että CHP-laitteella toimivan lämmityksen sijaan käytetään maalämpöjärjestelmää.