Digitaalinen ympäristö opiskelijoiden mielenterveyden edistämisessä: Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Väliaho, Henna; Knakker, Zsófia (2020)
Väliaho, Henna
Knakker, Zsófia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060517393
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060517393
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme on osana “Mielenterveyden edistäminen kouluympäristössä” -hanketta, jossa useat ammattikorkeakoulut kehittävät uusia ratkaisuja AMK-opiskelijoiden mielenterveyden edistämiseen yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Hankkeen tavoitteena on kehittää malli, jonka avulla voidaan edistää ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden tietämystä mielenterveyden ongelmista, estää syrjäytymistä tai opintojen keskeyttämistä ja tukea sujuva siirtyminen työmarkkinoille.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa nuorten mielenterveyden edistämisen toimivia malleja digitaalisessa ympäristössä kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tavoitteena on esittää tuoretta tutkittua tietoa verkkoympäristössä toteutuvista interventioista ja niiden toimivuudesta ja hyväksyttävyydestä mielenterveysongelmien hoidossa. Tutkimusaineistoon on kertynyt 20 kansainvälistä artikkelia. Artikkelit käsittelevät korkeakouluopiskelijoille tarkoitettujen verkkointerventioiden kehitystyön eri vaiheita määrällisin ja/tai laadullisin menetelmin.
Tutkimusaineiston analyysissa esitetyt interventiot käyttävät erilaisia menetelmiä, useimmiten kognitiivisen käyttäytymisterapian tai tietoisen läsnäolon metodeja. Interventioiden kehitys on prosessi, jossa menetelmät sovelletaan kohderyhmälle sopivaksi ja koekäyttäjien palautteen perusteella kehitetään eteenpäin. Ohjelmien tehokkuus testataan mielenterveysongelmien seulontakyselyjen avulla intervention läpikäynnin eri vaiheissa ja soveltuvuus kartoitetaan kyselyillä ja haastattelemalla. Tutkimusaineistossa käsiteltyjen verkkointerventioiden tehokkuus masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden hoidossa oli yleensä kohtalainen. Korkeakouluopiskelijat suosivat verkkointerventioita anonyymiyden ja hyvän saatavuuden takia. Toimiva verkkointerventio on rakenteeltaan selkeää ja tarjoaa käyttäjälle räätälöityä tietoja ja harjoituksia mielenterveyden edistämisestä viikoittain. Multimedian käyttö jo henkilökohtaisen tuen ja palautteen eri muodot kasvattavat ohjelman tehokkuutta. Tutkimusten luotettavuutta heikentää se, että ohjelmien keskeyttäneiden osuus oli suuri. Verkkointerventioiden kehitystyön haasteena on edelleen hoitoon sitoutumisen tukeminen.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa nuorten mielenterveyden edistämisen toimivia malleja digitaalisessa ympäristössä kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tavoitteena on esittää tuoretta tutkittua tietoa verkkoympäristössä toteutuvista interventioista ja niiden toimivuudesta ja hyväksyttävyydestä mielenterveysongelmien hoidossa. Tutkimusaineistoon on kertynyt 20 kansainvälistä artikkelia. Artikkelit käsittelevät korkeakouluopiskelijoille tarkoitettujen verkkointerventioiden kehitystyön eri vaiheita määrällisin ja/tai laadullisin menetelmin.
Tutkimusaineiston analyysissa esitetyt interventiot käyttävät erilaisia menetelmiä, useimmiten kognitiivisen käyttäytymisterapian tai tietoisen läsnäolon metodeja. Interventioiden kehitys on prosessi, jossa menetelmät sovelletaan kohderyhmälle sopivaksi ja koekäyttäjien palautteen perusteella kehitetään eteenpäin. Ohjelmien tehokkuus testataan mielenterveysongelmien seulontakyselyjen avulla intervention läpikäynnin eri vaiheissa ja soveltuvuus kartoitetaan kyselyillä ja haastattelemalla. Tutkimusaineistossa käsiteltyjen verkkointerventioiden tehokkuus masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden hoidossa oli yleensä kohtalainen. Korkeakouluopiskelijat suosivat verkkointerventioita anonyymiyden ja hyvän saatavuuden takia. Toimiva verkkointerventio on rakenteeltaan selkeää ja tarjoaa käyttäjälle räätälöityä tietoja ja harjoituksia mielenterveyden edistämisestä viikoittain. Multimedian käyttö jo henkilökohtaisen tuen ja palautteen eri muodot kasvattavat ohjelman tehokkuutta. Tutkimusten luotettavuutta heikentää se, että ohjelmien keskeyttäneiden osuus oli suuri. Verkkointerventioiden kehitystyön haasteena on edelleen hoitoon sitoutumisen tukeminen.