Havaintoja asynkronisten käyttäjätutkimusmetodien hyödyntämisestä digitaalisten palveluiden kehittämisessä

Abstract

Opinnäytetyö tarkastelee asynkronisilla käyttäjätutkimusmetodeilla saavutettavia hyötyjä digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Asynkroninen käyttäjätutkimus on tutkimusta, joka on ajasta ja paikasta riippumatonta eli tutkija ja osallistuja eivät ole samanaikaisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Opinnäytetyön tavoitteena on saada ajantasainen ymmärrys siitä, millaisia tutkimusmetodeja alalla käytetään ja mihin suuntaan käyttäjätutkimus on tältä osin menossa.

Opinnäytetyö pyrkii selvittämään, miten asiantuntijat suhtautuvat käyttäjätutkimukseen, jossa tutkijan ja osallistujan välillä ei ole reaaliaikaista ja kasvokkaista kontaktia. Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmänä käytetään teemahaastattelua asiantuntijoille, joilla on kokemusta asynkronisista käyttäjätutkimusmetodeista. Haastatteluaineisto analysoidaan teemoittelemalla ja peilaamalla vastauksia yleisiin näkemyksiin käyttäjätutkimuksesta. Työssä käsitellään keskeiset aiheeseen ja aineistonkeruuseen liittyvät metodit ja käsitteet, esitellään kerätty aineisto ja lopuksi aineistosta esitetään analyysi ja pohdinta.

Asiantuntijahaastatteluista on havaittavissa, että kokemukset asynkronisista käyttäjätutkimusmetodeista ovat pääosin positiivisia, mutta niiden soveltamiseen on liittynyt myös joitain haasteita ja tutkimukseen käytettävien verkkoalustojen opettelemista. Suurimpinä hyötyinä haastatteluissa nousevat esiin nopeus ja kustannustehokkuus, laadullisen ja määrällisen datan yhdistäminen, pienentynyt kynnys tutkimuksen tekemiseen ja vastaajien suorapuheisuus. Heikkouksina esiin nousevat muun muassa menetettävä mahdollisuus kysyä tarkentavia kysymyksiä, asynkronisten tutkimusalustojen osallistujapaneelien soveltumattomuus Suomen markkinaan sekä tunnetilojen jääminen havaitsematta.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää tarkasteltaessa sitä, millaisia asynkronisia käyttäjätutkimusmetodeja tämän hetken työelämässä käytetään ja millaisia kokemuksia niistä on saatu. Tuloksista saadaan myös viitteitä siitä, mitkä ovat synkronisen ja asynkronisen käyttäjätutkimuksen vahvuuksia ja heikkouksia, ja millaisiin käyttötarkoituksiin ne soveltuvat.