Vierivä kivi ei sammaloidu - Ihmisten kautta uudistumiseen : Esimiesten ja työntekijöiden näkemyksiä muutosjohtamisesta

Abstract

Menestyäkseen muuttuvassa maailmassa ja edetäkseen kohti visiota, yrityksen tulee strategiaansa toteuttaakseen oppia uutta ja luopua vanhasta. Tämä puolestaan vaatii käytännön tasolla toteutuakseen erityistaitoja johtaa ihmisiä muutoksessa. Näitä taitoja kehittääkseen esimiehen tulee kyetä tunnistamaan niin omat kuin henkilöstönsä vahvuudet ja kehitysalueet muutosjohtamisessa. Lisäksi tarvitaan ymmärrystä muutoksesta ja muutosprosessista.

Tämän opinnäytetyön kohdeorganisaationa on muodin vähittäiskaupan alan yritys, jossa ihmisten kehittäminen on ollut pitkään yksi yrityksen kilpailutekijöistä. Tänä päivänä menestys edellyttää muutosjohtajuutta, koska koko vähittäiskaupan ala on elänyt jo hetken muutoksessa. Myös tulevaisuus on osittain hämärän peitossa Covid-19 viruksen aiheuttaman pandemian vuoksi. Onnistunut ihmisten johtaminen muutostilanteissa ei pelkästään muuta ihmisten ajattelua ja käyttäytymistä haluttuun suuntaan, vaan se lisää myös työhyvinvointia, vahvistaa yrityksen kilpailukykyä ja näkyy positiivisena tuloksena asiakkaille ja osakkeenomistajille.

Tällä kehittämistyöllä tuetaan, kehitetään ja kasvatetaan kohdeyrityksen esimiehiä onnistumaan ihmisten johtamisessa muutoksessa. Tavoitteena oli selvittää yrityksen henkilöstön muutoskykyisyyttä sekä sen esimiesten osaamista johtaa ihmisiä muutostilanteissa. Työssä kartoitettiin myös valmentavan johtamisen, tunteiden ja empatian sekä viestinnän osuutta muutosjohtamisessa. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena kohdeyrityksen kolmessa myymälässä hyödyntäen sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Tutkimusaineistoa kerättiin kohdeyrityksen esimiehiä havainnoiden sekä sähköisillä kyselyillä esimiehille ja työntekijöille. Teoreettinen viitekehys muodostuu muutoksesta, muutosprosessista ja muutosjohtamisesta.

Empiirisen tutkimuksen tulokset todistavat tämän päivän muutosmäärän ja -tahdin nopeutta sekä työympäristössä että työssä itsessään. Vastaajat tuntuvat ymmärtävän muutosten merkityksen liiketoiminnalle, mutta erilaiset tunnereaktiot kuuluvat silti osaksi muutosta. Esimiehet kaipaavat lisää resursseja muutosjohtamiseensa ja työntekijät odottavat esimiehiltään enemmän tietoa muutoksesta sekä kasvotusten tapahtuvaa viestintää, joka mahdollistaisi kaksisuuntaisen dialogin. Tutkimuksen pohjalta syntyi luettelo tutkimuksen kohderyhmän vahvuuksista ja kehitysalueista muutosjohtamisen eri osa-alueilla. Näiden avulla energia kyetään suuntaamaan kehitystyössä oikeisiin asioihin. Kohdeyrityksen esimiesten valmentavassa johtamisessa osana muutosjohtamista on vielä potentiaalia, joten yritys voisi panostaa siihen tulevaisuudessa.