Tarkastelunäkökulmina henkilöstön kokemus ja johtamisen käytännöt
Hakonen, Anu (2020)
Vaasan yliopisto
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020080448054
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020080448054
Tiivistelmä
Työpaikoilla eletään toistuvien muutosten aikaa. Sekä organisaatioilta että jokaiselta työntekijältä odotetaan sopeutumiskykyä. Muutoksia aiheuttavat monet tekijät, kuten uusien teknologioiden käyttöönotto ja sen myötä vähenevät rutiinitehtävät. Osa muutoksista vaikuttaa myös organisaation palveluksessa olevien henkilöiden
määrään. Tällöin puhutaan yleensä usean organisaation liittämisestä yhteen fuusioiden tai yritysostojen kautta sekä toiminnan supistamisesta, joka heijastuu myös henkilöstön määrään irtisanomisten muodossa. Tutkimuksissa on havaittu, että nämä henkilöstön määrään vaikuttavat muutokset vain harvoin saavuttavat niille asetetut tavoitteet. Esimerkiksi fuusiot nähdään tyypillisesti taloudellisesti kannattavana kasvun mahdollisuutena, mutta harvoin vastaavat odotuksiinsa. Epäonnistumisten on esitetty johtuvan esimerkiksi strategisessa suunnittelussa tehdyistä virheistä, mutta erityisesti kehnosta inhimillisten tekijöiden huomioimisesta ja johtamisesta sekä organisaation maineen heikkenemisestä. Muutoksen toteuttamisen tapa onkin onnistumisen kannalta keskeisessä roolissa.
määrään. Tällöin puhutaan yleensä usean organisaation liittämisestä yhteen fuusioiden tai yritysostojen kautta sekä toiminnan supistamisesta, joka heijastuu myös henkilöstön määrään irtisanomisten muodossa. Tutkimuksissa on havaittu, että nämä henkilöstön määrään vaikuttavat muutokset vain harvoin saavuttavat niille asetetut tavoitteet. Esimerkiksi fuusiot nähdään tyypillisesti taloudellisesti kannattavana kasvun mahdollisuutena, mutta harvoin vastaavat odotuksiinsa. Epäonnistumisten on esitetty johtuvan esimerkiksi strategisessa suunnittelussa tehdyistä virheistä, mutta erityisesti kehnosta inhimillisten tekijöiden huomioimisesta ja johtamisesta sekä organisaation maineen heikkenemisestä. Muutoksen toteuttamisen tapa onkin onnistumisen kannalta keskeisessä roolissa.