Käsikirjoittamassa todellisuutta: Dokumenttielokuvan käsikirjoittamisesta
Kulmanen, Kaarlo (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020072719604
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020072719604
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena on tiivistää näkemyksiä dokumenttielokuvan käsikirjoittamisesta toimivaan käsikirjamaiseen muotoon. Dokumenttielokuvien käsikirjoittaminen on laaja kenttä, jossa ei ole vakiintunutta normistoa. Työssä jaetaan ja käsitellään kriittisesti eri tekijöiden vahvojakin näkemyksiä siitä, mikä on oikea tapa käsikirjoittaa dokumenttielokuvaa. Erilaisista näkemyksistä huolimatta pyrin kokoamaan yhteen käsikirjoittamisen keskeisimmät käytännön keinot, jotka vastaavat kysymykseen, miten käsikirjoittaa teos, jonka lopputulemaa ei voida ennakoida.
Opinnäytetyön teososa on dokumenttielokuvan käsikirjoitus naapuristani Ishakista, joka kuuluu Kaukasian tšerkesseihin, joista suurin osa lähti 1800-luvun loppupuolella sortoa pakoon Venäjältä. Naapurini Ishakin isovanhemmat pakenivat Turkkiin, jossa Ishak syntyi ja kasvoi. Turkissa Ishak tunsi suurta toiseuden tunnetta, sillä hän ei tuntenut kuuluvansa Turkin pääväestöön eikä myöskään omaan tšerkessiyhteisöönsä, koska hän ei puhunut tšerkessikieltä. Myöhemmin aikuisena Ishak muutti Suomeen ja alkoi rakentaa elämäänsä Helsingissä. Suomessa elämä oli hyvää, mutta henkinen koti oli edelleen kateissa. Yli viisikymppisenä Ishak teki päätöksen: hän muutti Kaukasukselle Naltšikin kaupunkiin opiskelemaan kulttuurisia juuriaan ja sukunsa kieltä. Dokumenttielokuva ”Käpylän ratsumies” kertoo Ishakin matkasta kohti henkistä kotia.
Opinnäytetyön tekeminen alkoi teososasta, jonka ensimmäiset versiot sisälsivät vain dokumenttielokuvan aiheen. Tutkittaesssa dokumenttielokuvan käsikirjoittamista eri teosten ja haastattelun keinoin teososan kehittyi opinnäytetyön edetessä. Täten opinnäytetyö toteutui myös prosessikirjoittamisen oppimiskokemuksena.
Opinnäytetyön teososa on dokumenttielokuvan käsikirjoitus naapuristani Ishakista, joka kuuluu Kaukasian tšerkesseihin, joista suurin osa lähti 1800-luvun loppupuolella sortoa pakoon Venäjältä. Naapurini Ishakin isovanhemmat pakenivat Turkkiin, jossa Ishak syntyi ja kasvoi. Turkissa Ishak tunsi suurta toiseuden tunnetta, sillä hän ei tuntenut kuuluvansa Turkin pääväestöön eikä myöskään omaan tšerkessiyhteisöönsä, koska hän ei puhunut tšerkessikieltä. Myöhemmin aikuisena Ishak muutti Suomeen ja alkoi rakentaa elämäänsä Helsingissä. Suomessa elämä oli hyvää, mutta henkinen koti oli edelleen kateissa. Yli viisikymppisenä Ishak teki päätöksen: hän muutti Kaukasukselle Naltšikin kaupunkiin opiskelemaan kulttuurisia juuriaan ja sukunsa kieltä. Dokumenttielokuva ”Käpylän ratsumies” kertoo Ishakin matkasta kohti henkistä kotia.
Opinnäytetyön tekeminen alkoi teososasta, jonka ensimmäiset versiot sisälsivät vain dokumenttielokuvan aiheen. Tutkittaesssa dokumenttielokuvan käsikirjoittamista eri teosten ja haastattelun keinoin teososan kehittyi opinnäytetyön edetessä. Täten opinnäytetyö toteutui myös prosessikirjoittamisen oppimiskokemuksena.