"Ymmärsinkö oikein?" - Empatia työyhteisössä
Salmenkari, Kecia (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020082419846
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020082419846
Tiivistelmä
Empatian merkitys työpaikalla saattaa olla ratkaiseva. Työpaikka, jossa voidaan hyvin, tuottaa parhaita tuloksia ja työhön on hyvä tulla. Opinnäytetyössä hahmotetaan, miten ymmärretään erilaisten ihmisten ilmaisuja empatian tarpeesta ja empaattisista ihmisistä sekä tilanteista, joissa empatia edesauttaa työpaikan hyvinvointia.
Tutkimuskysymykset ovat:
1) millaiset ovat työntekijöiden käsitykset empatian tarpeellisuuden työyhteisössä ja
2) miten työntekijät kuvaavat empatian hyödyllisyyttä, paikkaa ja tarvetta työyhteisössä.
Opinnäytetyössä tarkennetaan empatian tarpeen ilmaisemisen eroja. Empatiataitoja ei tulosten mukaan opita niinkään opiskeluajan kursseilla. Käytännön työelämä tarjoaa runsaasti oppimis- ja harjoittelumahdollisuuksia empatiataidoille. Näihin tulisi tarttua tavoitteellisesti. Tärkein hyöty empatiataidoilla liittyy työyhteisön työhyvinvointiin ja työn tuloksellisuuteen. Työyhteisön hyvinvointi ja tuloksellisuus paranevat, kun empatiataitoihin panostetaan. Haastateltavien esimerkkikertomukset tukivat Golemanin (2009) hahmotusta ”empaattisesta tarkkuudesta” sekä Hoffmanin (1987) ajatusta ”parhaasta mahdollisesta empatiasta”. Empaattisessa työyhteisössä yhdistyvät tilanteen lukutaito, herkkä sensitiivisyys, tasapuolinen, tasa-arvoinen ja oikeudenmukaisuuteen perustuva kohtaaminen.
Laadullisella opinnäytetyöllä lisätään ymmärrystä empatian tarpeesta työyhteisössä, erityisesti Helsingin kaupungin Digitaalisen terveysaseman kehitysyksikössä. Pyrkimyksenä ei ole tuottaa yleistettävää useissa muissakin konteksteissa pätevää tietoa. Tutkimus selventää työelämälähtöisesti empatian merkitystä erityisesti yhden, korkeasti koulutettujen ammattilaisten, työyhteisössä. Syvempi ymmärrys empatiasta auttaa ymmärtämään työpaikan viestintää ja ihmisten välistä kommunikaation dynamiikkaa ja hyvinvointia työyhteisössä.
Opinnäytetyö lisää empatian ja empatiataitojen oppimiseen työyhteisössä uusia näkökulmia. Uusia tutkimusmahdollisuuksia avautuu empaattisen tarkkuuden (Goleman 2009) ja parhaan mahdollisen empatian (Hoffman 1987) laajempaan ymmärtämiseen. Lisäselvitystä edellyttää myös, miten sähköinen asiointi ja empaattinen asiakaskontakti voidaan sisällyttää yhteen.
Tutkimuskysymykset ovat:
1) millaiset ovat työntekijöiden käsitykset empatian tarpeellisuuden työyhteisössä ja
2) miten työntekijät kuvaavat empatian hyödyllisyyttä, paikkaa ja tarvetta työyhteisössä.
Opinnäytetyössä tarkennetaan empatian tarpeen ilmaisemisen eroja. Empatiataitoja ei tulosten mukaan opita niinkään opiskeluajan kursseilla. Käytännön työelämä tarjoaa runsaasti oppimis- ja harjoittelumahdollisuuksia empatiataidoille. Näihin tulisi tarttua tavoitteellisesti. Tärkein hyöty empatiataidoilla liittyy työyhteisön työhyvinvointiin ja työn tuloksellisuuteen. Työyhteisön hyvinvointi ja tuloksellisuus paranevat, kun empatiataitoihin panostetaan. Haastateltavien esimerkkikertomukset tukivat Golemanin (2009) hahmotusta ”empaattisesta tarkkuudesta” sekä Hoffmanin (1987) ajatusta ”parhaasta mahdollisesta empatiasta”. Empaattisessa työyhteisössä yhdistyvät tilanteen lukutaito, herkkä sensitiivisyys, tasapuolinen, tasa-arvoinen ja oikeudenmukaisuuteen perustuva kohtaaminen.
Laadullisella opinnäytetyöllä lisätään ymmärrystä empatian tarpeesta työyhteisössä, erityisesti Helsingin kaupungin Digitaalisen terveysaseman kehitysyksikössä. Pyrkimyksenä ei ole tuottaa yleistettävää useissa muissakin konteksteissa pätevää tietoa. Tutkimus selventää työelämälähtöisesti empatian merkitystä erityisesti yhden, korkeasti koulutettujen ammattilaisten, työyhteisössä. Syvempi ymmärrys empatiasta auttaa ymmärtämään työpaikan viestintää ja ihmisten välistä kommunikaation dynamiikkaa ja hyvinvointia työyhteisössä.
Opinnäytetyö lisää empatian ja empatiataitojen oppimiseen työyhteisössä uusia näkökulmia. Uusia tutkimusmahdollisuuksia avautuu empaattisen tarkkuuden (Goleman 2009) ja parhaan mahdollisen empatian (Hoffman 1987) laajempaan ymmärtämiseen. Lisäselvitystä edellyttää myös, miten sähköinen asiointi ja empaattinen asiakaskontakti voidaan sisällyttää yhteen.