Teknologia-alan koulutuksen kehittäminen työelämälähtöisesti
Loukusa, Ville (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020082719902
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020082719902
Tiivistelmä
Ammatillisen koulutuksen reformi ohjaa toisen asteen ammatillisia koulutuksenjärjestäjiä työelämälähtöiseen oppimiseen. Yhtenä reformin ydinajatuksena on lisätä opiskelijoiden oppimisen ja ammatillisten valmiuksien kehittymistä työpaikoilla. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten teknologia-aloilla voidaan mahdollistaa opiskelijan pääsy mahdollisimman nopeasti työelämälähtöiseen oppimiseen. Tavoitteena oli kehittää yhdessä opinnäytetyön toimeksiantajan Kainuun ammattiopiston ja neljän yhteistyöyrityksen kanssa malleja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen.
Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä painotettiin laadullista lähestymistapaa. Osallistavaan toimintatutkimukseen syvähaastateltiin sekä työelämän että ammatillisen koulutuksen edustajia. Tutkimuksen tukena oli myös jatkuva havainnointi. Työssä selvitettiin työelämälähtöisen oppimisen mahdollisuuksia aidoissa yritysympäristöissä yhdessä ammatillisen koulutuksen edustajien kanssa.
Tutkimuksen johtopäätöksenä opiskelijan siirtyminen mahdollisimman jouhevasti työelämään oppimaan vaatii rakentavaa ja verkostomaista yhteistyötä oppilaitoksen ja työpaikan välillä. Opiskelijalla tulisi olla riittävät pohjatiedot ennen työpaikalle menoa sekä ymmärrys, mitä tietoja ja taitoja työpaikalla tarvitaan. Tulevaisuuden työntekijäpulan helpottamiseksi työllistymismahdollisuuksista tulee tiedottaa yhteisvoimin ja rakentaa erilaisia koulutuspolkuja työvoiman saamiseksi. Ratkaisuna alle 18-vuotiaiden pääsemiseksi lähemmäs tuotantoa tulee kehittää rakentamalla oppimisympäristöjä. Uusia teknologisia apuvälineitä, joita voidaan hyödyntää opiskelijan ohjauksessa paikasta riippumatta, tulee ottaa rohkeasti käyttöön. Laitteistojen ja ohjelmien käyttöönottamiseen tulee varata riittävästi resursseja perehdyttämiseen. Työpaikkaohjaajuuteen tulee panostaa, jotta työpaikoilla on ohjaajia riittävästi ja hiljaisen tiedon siirtymiselle annetaan mahdollisuus. Opettajien osallistuminen työelämäjaksolle tulisi mahdollistaa ja sille tulisi antaa riittävät resurssit sekä saattaa osaksi oppilaitoksen toimintaa.
Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä painotettiin laadullista lähestymistapaa. Osallistavaan toimintatutkimukseen syvähaastateltiin sekä työelämän että ammatillisen koulutuksen edustajia. Tutkimuksen tukena oli myös jatkuva havainnointi. Työssä selvitettiin työelämälähtöisen oppimisen mahdollisuuksia aidoissa yritysympäristöissä yhdessä ammatillisen koulutuksen edustajien kanssa.
Tutkimuksen johtopäätöksenä opiskelijan siirtyminen mahdollisimman jouhevasti työelämään oppimaan vaatii rakentavaa ja verkostomaista yhteistyötä oppilaitoksen ja työpaikan välillä. Opiskelijalla tulisi olla riittävät pohjatiedot ennen työpaikalle menoa sekä ymmärrys, mitä tietoja ja taitoja työpaikalla tarvitaan. Tulevaisuuden työntekijäpulan helpottamiseksi työllistymismahdollisuuksista tulee tiedottaa yhteisvoimin ja rakentaa erilaisia koulutuspolkuja työvoiman saamiseksi. Ratkaisuna alle 18-vuotiaiden pääsemiseksi lähemmäs tuotantoa tulee kehittää rakentamalla oppimisympäristöjä. Uusia teknologisia apuvälineitä, joita voidaan hyödyntää opiskelijan ohjauksessa paikasta riippumatta, tulee ottaa rohkeasti käyttöön. Laitteistojen ja ohjelmien käyttöönottamiseen tulee varata riittävästi resursseja perehdyttämiseen. Työpaikkaohjaajuuteen tulee panostaa, jotta työpaikoilla on ohjaajia riittävästi ja hiljaisen tiedon siirtymiselle annetaan mahdollisuus. Opettajien osallistuminen työelämäjaksolle tulisi mahdollistaa ja sille tulisi antaa riittävät resurssit sekä saattaa osaksi oppilaitoksen toimintaa.