Data Management -ryhmän toiminnan kehittäminen
Turunen, Vesa (2020)
Turunen, Vesa
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020090720159
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020090720159
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä esimiestyön ja työprosessien kehittämisellä parannetaan Suomen Asiakastieto Oy:n Data Management -ryhmän työhyvinvointia. Kehittämisen tavoitteena on parantaa työn sisältöä, työmotivaatiota ja työn merkityksellisyyden tunnetta.
Opinnäytetyössä tarkastellaan esimiestyön parantamisen lisäksi kolmen työprosessin kehittämisen toteuttamista. Esimiestyö on näissä kehittämishankkeissa keskeisessä roolissa, esimies johtaa, organisoi ja valvoo, että kehittäminen etenee tavoitteiden mukaisesti.
Tarkastelussa olevan ryhmän toimintaan liittyy paljon työprosesseja, jotka ovat rutiiniluonteisia ja pitkälti myös työtehtävinä monotonisia. Tehtyjen selvitysten avulla ratkaistaan kehittämistä vaativista työprosesseista, voidaanko työvaiheita automatisoida tai ulkoistaa alihankkijan tehtäväksi. Esimiestyön kehittämisen tarpeita selvitetään henkilöstötyytyväisyysmittaustulosten sekä haastattelujen avulla.
Tavoitteena kehittämistoimilla on parantaa työhyvinvointia, lisätä työn mielekkyyttä ja parantaa työmotivaation tasoa sekä saavuttaa kustannussäästöjä. Opinnäytetyö on laadittu pitkälti etnografisten periaatteiden mukaisesti eli se pitää sisällään elementtejä kvantitatiivisesta ja kvalitatiivisesta tutkimustavoista. Opinnäytetyössä on hyödynnetty teorioita motivaatiosta ja työn merkityksellisyydestä. Teorioiden pohjalta on arvioitu nykytilaa ja tuloksissa on arvioitu, miten tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet työmotivaatioon sekä kokemukseen työn merkityksellisyydestä.
Opinnäytetyössä saatiin rakennettua tarkastelussa olevan ryhmän töiden ja työprosessien tarpeisiin ns. jatkuvan kehittämisen malli. Malli noudattaa pitkälti toimintatutkimuksen periaatteita ja sen syklisyyttä. Mallissa hyödynnetään Lean-ajattelun metodeja mm. selvittämällä ja parantamalla nykyisen prosessin läpimenoaikoja sekä karsimalla prosesseista arvoa tuottamattomia osia.
Tulosten perusteella esimiestyötä saatiin kehitettyä. Työprosesseja saatiin kehitettyä suunnitellun mukaisesti. Muutoksilla parannettiin työmotivaation tasoa ja työn merkityksellisyyttä työntekijän näkökulmasta sekä saavutettiin kustannussäästöjä.
Opinnäytetyössä tarkastellaan esimiestyön parantamisen lisäksi kolmen työprosessin kehittämisen toteuttamista. Esimiestyö on näissä kehittämishankkeissa keskeisessä roolissa, esimies johtaa, organisoi ja valvoo, että kehittäminen etenee tavoitteiden mukaisesti.
Tarkastelussa olevan ryhmän toimintaan liittyy paljon työprosesseja, jotka ovat rutiiniluonteisia ja pitkälti myös työtehtävinä monotonisia. Tehtyjen selvitysten avulla ratkaistaan kehittämistä vaativista työprosesseista, voidaanko työvaiheita automatisoida tai ulkoistaa alihankkijan tehtäväksi. Esimiestyön kehittämisen tarpeita selvitetään henkilöstötyytyväisyysmittaustulosten sekä haastattelujen avulla.
Tavoitteena kehittämistoimilla on parantaa työhyvinvointia, lisätä työn mielekkyyttä ja parantaa työmotivaation tasoa sekä saavuttaa kustannussäästöjä. Opinnäytetyö on laadittu pitkälti etnografisten periaatteiden mukaisesti eli se pitää sisällään elementtejä kvantitatiivisesta ja kvalitatiivisesta tutkimustavoista. Opinnäytetyössä on hyödynnetty teorioita motivaatiosta ja työn merkityksellisyydestä. Teorioiden pohjalta on arvioitu nykytilaa ja tuloksissa on arvioitu, miten tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet työmotivaatioon sekä kokemukseen työn merkityksellisyydestä.
Opinnäytetyössä saatiin rakennettua tarkastelussa olevan ryhmän töiden ja työprosessien tarpeisiin ns. jatkuvan kehittämisen malli. Malli noudattaa pitkälti toimintatutkimuksen periaatteita ja sen syklisyyttä. Mallissa hyödynnetään Lean-ajattelun metodeja mm. selvittämällä ja parantamalla nykyisen prosessin läpimenoaikoja sekä karsimalla prosesseista arvoa tuottamattomia osia.
Tulosten perusteella esimiestyötä saatiin kehitettyä. Työprosesseja saatiin kehitettyä suunnitellun mukaisesti. Muutoksilla parannettiin työmotivaation tasoa ja työn merkityksellisyyttä työntekijän näkökulmasta sekä saavutettiin kustannussäästöjä.