Opiskelijoiden hyvinvoinnin äärellä : Yhteiskehittelyprosessi Metropolia Ammattikorkeakoulussa
Gustafsson, Kia; Mella, Santra (2020)
Gustafsson, Kia
Mella, Santra
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020090520127
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020090520127
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää opiskelijoiden hyvinvointia lisäämällä ymmärrystä siihen vaikuttavista tekijöistä Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Tarkoituksena oli kehittää näiden näkökulmien pohjalta keinoja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Opinnäytetyön tietoperusta koostui toimintaympäristöön liittyvästä tiedosta, opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvästä tutkimustiedosta ja toimintaterapian näkökulmista hyvinvoinnin edistämiseen sekä yhteisölähtöisiin työkäytäntöihin. Kehittämistyön menetelmäksi valikoitui yhteiskehittely. Yhteiskehittelyprosessi koostui tapaamisista, joihin osallistui opiskelijoita ja heidän kanssaan työskenteleviä henkilöitä.
Yhteiskehittelytapaamisissa käsiteltiin opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, visioitiin unelmien ammattikorkeakoulua ja ideoitiin mahdollista tuotosta. Yhteiskehittelyprosessin pohjalta nostettiin muutostarpeita ja ehdotuksia käytännön keinoista opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Tätä tietoa koottiin posteriin, jotta yhteiskehittelyprosessin tulosten esittely ja mahdollinen jatkotyöskentely aiheen parissa helpottuisi.
Opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavat yksilölliset tekijät kuten terveys, arjenhallinta ja opiskelutaidot. Lisäksi ympäristöön liittyvillä tekijöillä on vaikutus opiskelijoiden hyvinvointiin mm ilmapiirin, opetuksen ja opiskelijahyvinvointipalveluiden muodossa. Visio unelmien ammattikorkeakoulusta sisälsi yhteisöllisyyttä, kuulluksi tulemista, oikea aikaista tukea, avoimen ilmapiirin ja laadukasta pedagogiikkaa. Muutostarpeet liittyivät tukeen ja palveluihin, viestintään ja toimintatapoihin, yhteisöllisyyteen ja opiskelijoiden aktiivisuuteen. Käytännön keinoina ehdotettiin opiskelijoiden ottamista mukaan kehittämistyöhön, opiskelijoiden perehdyttämiseen ja ryhmäytymiseen panostaminen, fyysisen ympäristön muokkaaminen ja toimintaterapian osaamisen hyödyntäminen.
Yhteiskehittelyprosessi tuotti runsaasti näkökulmia ja ideoita opiskelijoiden hyvinvointiin liittyen. Pieni osallistujamäärä oli perusteltua ryhmän toiminnan kannalta, mutta jatkoa ajatellen tulosten luotettavuutta lisäisi jatkotyöskentely aiheen parissa. Työskentelytapa osoittautui toimivaksi ja jatkossa yhteiskehittelyn hyödyntäminen organisaation kehittämisessä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja kehittämistyön osana on suositeltavaa. Myös toimintaterapian osaamisen hyödyntäminen opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä olisi tulevaisuudessa hyödyllistä kartoittaa.
Yhteiskehittelytapaamisissa käsiteltiin opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, visioitiin unelmien ammattikorkeakoulua ja ideoitiin mahdollista tuotosta. Yhteiskehittelyprosessin pohjalta nostettiin muutostarpeita ja ehdotuksia käytännön keinoista opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Tätä tietoa koottiin posteriin, jotta yhteiskehittelyprosessin tulosten esittely ja mahdollinen jatkotyöskentely aiheen parissa helpottuisi.
Opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavat yksilölliset tekijät kuten terveys, arjenhallinta ja opiskelutaidot. Lisäksi ympäristöön liittyvillä tekijöillä on vaikutus opiskelijoiden hyvinvointiin mm ilmapiirin, opetuksen ja opiskelijahyvinvointipalveluiden muodossa. Visio unelmien ammattikorkeakoulusta sisälsi yhteisöllisyyttä, kuulluksi tulemista, oikea aikaista tukea, avoimen ilmapiirin ja laadukasta pedagogiikkaa. Muutostarpeet liittyivät tukeen ja palveluihin, viestintään ja toimintatapoihin, yhteisöllisyyteen ja opiskelijoiden aktiivisuuteen. Käytännön keinoina ehdotettiin opiskelijoiden ottamista mukaan kehittämistyöhön, opiskelijoiden perehdyttämiseen ja ryhmäytymiseen panostaminen, fyysisen ympäristön muokkaaminen ja toimintaterapian osaamisen hyödyntäminen.
Yhteiskehittelyprosessi tuotti runsaasti näkökulmia ja ideoita opiskelijoiden hyvinvointiin liittyen. Pieni osallistujamäärä oli perusteltua ryhmän toiminnan kannalta, mutta jatkoa ajatellen tulosten luotettavuutta lisäisi jatkotyöskentely aiheen parissa. Työskentelytapa osoittautui toimivaksi ja jatkossa yhteiskehittelyn hyödyntäminen organisaation kehittämisessä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja kehittämistyön osana on suositeltavaa. Myös toimintaterapian osaamisen hyödyntäminen opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä olisi tulevaisuudessa hyödyllistä kartoittaa.