Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Lapin vesihuollon alueelliset yleissuunnitelmat vuosilta 2004-2006: Kehittämisehdotusten toteutumisen tarkastelu
Ollila-Niva, Saana (2020)
Ollila-Niva, Saana
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020091520449
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020091520449
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä tilannekatsaus vuosina 2004–2006 Lapin alueella valmistuneisiin vesihuollon alueellisiin yleissuunnitelmiin. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka moni alueellisissa yleissuunnitelmissa tehdyistä kehittämisehdotuksista on toteutunut ja kuinka moni ei. Lisäksi työssä tarkasteltiin mahdollisia syitä ehdotusten toteutumisen tai toteutumatta jäämisen taustalla. Vesihuollon alueellisia yleissuunnitelmia tarkasteltiin tässä työssä erityis- ja häiriötilanteisiin varautumisen työkaluna, näkökulmana erityisesti ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat muutokset ja haasteet vesihuollolle.
Tarkasteltavat vesihuollon alueelliset yleissuunnitelmat käsittivät kuntia Alakemijokivarren, Yläkemijokivarren, Ounasjokivarren, Simojokivarren, sekä Tornion-Muonionjoen jokivarren alueilla. Suunnitelmat ulottuivat kaikkien Lapin kuntien, paitsi Utsjoen, Inarin ja Sallan alueille. Opinnäytetyössä käytiin läpi näissä suunnitelmissa alun perin esitetyt kehitysehdotukset, ja tarkasteltiin niiden toteutumista tai toteutumatta jäämistä. Työtä varten kerätyt tiedot perustuvat haastatteluihin. Tutkielma toteutettiin yhteistyönä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa.
Työn tulosten mukaan valtaosa toteutuneista vesihuollon kehitysehdotuksista sijoittui suurempien taajamien ja asutuskeskusten alueille, joissa vesihuoltopalveluista vastaa pääosin yksi vesihuoltolaitos. Sen sijaan pienemmillä paikkakunnilla ja haja-asutusalueilla, missä toimijoina on useammin pieniä vesiosuuskuntia ja vesihuolto-osuuskuntia, oli valtaosa kehitysehdotuksista jäänyt toteutumatta. Yksi mahdollinen syy vesihuollon investointien vähyyteen ovat vesihuoltolakiin ja haja-asutusta koskevaan jätevesilainsäädäntöön tehdyt muutokset. Näitä lakeja koskevat muutokset ja lievennykset poistivat suurelta määrältä kiinteistöjä velvollisuuden liittyä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon, vaikeuttaen verkoston ylläpitoa ja rahoitusta. Toinen todennäköinen syy on rahoituksen puute. Vesihuollosta vastaavat laitokset ja osuuskunnat rahoittavat toimintansa asiakasmaksuina kerätyistä varoista, mutta koska vesi- ja viemärijohtojen saneeraustarve ja korjausvelka ovat suuria, eivät maksut riitä kattamaan kuluja, ja etenkin pienet toimijat ovat usein taloudeltaan alijäämäisiä. Aiemmin investointeihin oli mahdollista hakea julkista rahoitusta, mutta tukien myöntäminen on sittemmin loppunut.
Tarkasteltavat vesihuollon alueelliset yleissuunnitelmat käsittivät kuntia Alakemijokivarren, Yläkemijokivarren, Ounasjokivarren, Simojokivarren, sekä Tornion-Muonionjoen jokivarren alueilla. Suunnitelmat ulottuivat kaikkien Lapin kuntien, paitsi Utsjoen, Inarin ja Sallan alueille. Opinnäytetyössä käytiin läpi näissä suunnitelmissa alun perin esitetyt kehitysehdotukset, ja tarkasteltiin niiden toteutumista tai toteutumatta jäämistä. Työtä varten kerätyt tiedot perustuvat haastatteluihin. Tutkielma toteutettiin yhteistyönä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa.
Työn tulosten mukaan valtaosa toteutuneista vesihuollon kehitysehdotuksista sijoittui suurempien taajamien ja asutuskeskusten alueille, joissa vesihuoltopalveluista vastaa pääosin yksi vesihuoltolaitos. Sen sijaan pienemmillä paikkakunnilla ja haja-asutusalueilla, missä toimijoina on useammin pieniä vesiosuuskuntia ja vesihuolto-osuuskuntia, oli valtaosa kehitysehdotuksista jäänyt toteutumatta. Yksi mahdollinen syy vesihuollon investointien vähyyteen ovat vesihuoltolakiin ja haja-asutusta koskevaan jätevesilainsäädäntöön tehdyt muutokset. Näitä lakeja koskevat muutokset ja lievennykset poistivat suurelta määrältä kiinteistöjä velvollisuuden liittyä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon, vaikeuttaen verkoston ylläpitoa ja rahoitusta. Toinen todennäköinen syy on rahoituksen puute. Vesihuollosta vastaavat laitokset ja osuuskunnat rahoittavat toimintansa asiakasmaksuina kerätyistä varoista, mutta koska vesi- ja viemärijohtojen saneeraustarve ja korjausvelka ovat suuria, eivät maksut riitä kattamaan kuluja, ja etenkin pienet toimijat ovat usein taloudeltaan alijäämäisiä. Aiemmin investointeihin oli mahdollista hakea julkista rahoitusta, mutta tukien myöntäminen on sittemmin loppunut.