Raskaan kaluston mekaanikon koulutustarveselvitys Pohjois-Suomessa
Hyyryläinen, Marko (2020)
Hyyryläinen, Marko
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020091720504
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020091720504
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, kuinka paljon autoalan raskaan kaluston mekaanikoita pitäisi kouluttaa alalle työelämään alan yrityksille Pohjois-Suomen alueella OSAOssa sekä selvittää työelämän mielestä tärkeimmät aihe- ja osaamisalueet nyt ja lähitulevaisuudessa. Tutkimustyö tehtiin koulutuskuntayhtymä OSAO:lle, joka on autoalan koulutuksen järjestäjä Oulun ja Pohjois- Pohjanmaan alueella. Tutkimus rajattiin koskemaan raskaan kaluston koulutuksen osalta perustutkinnon, ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittavia opiskelijoita, yhteishaun, jatkuvan haun sekä oppisopimuksen kautta opiskelevia ja opetettavat aihealueet rajattiin koskemaan raskaan kaluston tekniikkaa.
Tutkimuksen lähestymistapa oli laadullinen eli kvalitatiivinen, koska tutkimuksessa haluttiin antaa tilaa vuorovaikutteiselle ja avoimelle keskustelulle valikoidulle haastattelu-, ja tutkimusryhmälle. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta ja tiedonhankintatapoina kirjallisuustutkimusta ja kyselyä. Kirjallisuudessa perehdyttiin kvalitatiiviseen tutkimusmenetelmään, autoalaan ammattina sekä ammattiseen koulutukseen Suomessa sekä autoalan koulutuksen järjestäjiin Pohjois- Suomessa. Opinnäytetyössä tehtiin yksi laadullinen kysely ja tutkimus, joka toteutettiin haastattelemalla apukysymyksiä käyttämällä.
Tutkimukseni perusteella koulutettavien määrää voisi ensin lisätä oppisopimuksilla yrityksiin, raskaankaluston mekaanikkopuolelle OSAO Haukiputaan yksikössä. Toiseksi kannattaisi lisätä aloituspaikkoja raskaankaluston mekaanikkokoulutukseen, sekä koulutuksen sisältöön pitäisi muuttaa ja lisätä nykyaikaiseen ajoneuvotekniikkaan kuuluvaa sisältöä tarjolle. Tällaisia ovat esimerkiksi kiristyvien päästömääräyksien myötä tulevat tekniikat ja digilisaatio tuomat tekniikat.
Tämän tutkimuksen perusteella saatiin pohdittavaksi muutosehdotuksia raskaan kaluston mekaanikkokouluttavien määrään sekä koulutusaiheiden sisällön lisäämiseen sekä muuttamiseen.
Tutkimuksen lähestymistapa oli laadullinen eli kvalitatiivinen, koska tutkimuksessa haluttiin antaa tilaa vuorovaikutteiselle ja avoimelle keskustelulle valikoidulle haastattelu-, ja tutkimusryhmälle. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta ja tiedonhankintatapoina kirjallisuustutkimusta ja kyselyä. Kirjallisuudessa perehdyttiin kvalitatiiviseen tutkimusmenetelmään, autoalaan ammattina sekä ammattiseen koulutukseen Suomessa sekä autoalan koulutuksen järjestäjiin Pohjois- Suomessa. Opinnäytetyössä tehtiin yksi laadullinen kysely ja tutkimus, joka toteutettiin haastattelemalla apukysymyksiä käyttämällä.
Tutkimukseni perusteella koulutettavien määrää voisi ensin lisätä oppisopimuksilla yrityksiin, raskaankaluston mekaanikkopuolelle OSAO Haukiputaan yksikössä. Toiseksi kannattaisi lisätä aloituspaikkoja raskaankaluston mekaanikkokoulutukseen, sekä koulutuksen sisältöön pitäisi muuttaa ja lisätä nykyaikaiseen ajoneuvotekniikkaan kuuluvaa sisältöä tarjolle. Tällaisia ovat esimerkiksi kiristyvien päästömääräyksien myötä tulevat tekniikat ja digilisaatio tuomat tekniikat.
Tämän tutkimuksen perusteella saatiin pohdittavaksi muutosehdotuksia raskaan kaluston mekaanikkokouluttavien määrään sekä koulutusaiheiden sisällön lisäämiseen sekä muuttamiseen.