Sepelvaltimoiden ohitusleikkauspotilaiden ohjauksen kehittäminen Oulun yliopistollisessa sairaalassa

Abstract

Lyhentyneiden hoitojaksojen myötä on ohjausvastuun jakaminen ja ohjauskäytäntöjen yhtenäistäminen koettu tarpeelliseksi kehittämiskohteeksi laadukkaan ohjauksen toteutukselle. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on käytössä sydänpotilaan ohjausmalli. Kehittämistyöni tarkoituksena oli arvioida tämän ohjausmallin toimivuutta ja löytää ohjauksen kehittämiskohteet. Kehittämistyön raportti jakaantuu kolmeen osaan: Ensimmäinen osa kuvaa kehittämistyön suunnittelua, toinen tutkimuksen toteuttamista ja kolmas tutkimuksen pohjalta toteutettua kehittämistyötä.

Tutkimuksen taustassa ja lähtökohdissa perehdytään Oulun yliopistollisen sairaalan sydänpotilaan ohjausmallin kehittämistyöhön ja laadukkaaseen ohjaukseen. Tutkimusosan tarkoituksena oli saada tietoa sepelvaltimoiden ohitusleikkauspotilaiden kokemuksista saadusta ohjauksesta ennen leikkausta, leikkauksen jälkeen, kehitysideoista ohjauksen suhteen sekä yhteistyön toimivuudesta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Aineisto kerättiin kahden ryhmähaastattelun avulla. Haastatteluihin osallistui yhdeksän sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen kokenutta henkilöä. Aineisto analysoitiin narratiivisella sisällön analyysilla. Raportissa tulokset esitellään onnistuneen ja kehittämiskohteita sisältävän ohjauskertomuksen muodossa. Tuloksista ilmeni, että pääsääntöisesti potilaat kokivat saavansa riittävää ohjausta. Kotiutuksen yhteydessä ja avoterveydenhuollossa tapahtuva ohjaus koettiin osin puutteelliseksi. Kaivattiin yksilöllistä huomiointia ohjaustilanteissa. Omaisten osuus ja tuki ohjaustilanteissa korostui. Yksilöohjauksen ja kirjallisen materiaalin rinnalla tulisi hyödyntää enemmän myös puhelin-, ryhmä- ja tietokoneavusteisia ohjausmenetelmiä.

Kehittämisosa sisälsi tutkimustulosten pohjalta tapahtuvan kehittämistyön sepelvaltimoiden ohitusleikkauspotilaiden hoidosta vastuussa olevalla osastolla. Tuloksista käydyn keskustelun perusteella henkilökunta valitsi kehittämiskohteiksi kotiutuksen ja jatkohoidon sujuvuuden. Ohjauksen kehittämissuunnitelma laadittiin dialogista menetelmää, teemaneuvonpitoa hyödyntäen. Suunnitelma sisältää neljä kohtaa: kehitetään moniammatillista tiimityötä ohjauksen toteuttajana, tiivistetään yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa, kiinnitetään huomiota päivittäiseen ohjauksen kirjaamiseen ja arviointiin sekä huolehditaan, että koko työyhteisö on mukana kehittämistyössä ja kehittämistyön etenemistä tiedotetaan. Työyhteisössä kehittämistyö jatkuu raportin valmistuttua.

Jatkokehitysideoina ovat suunnitelmallisen kehittämistyön jatkaminen, kehittämistyön jälkeen ohjauksen arviointitutkimus sekä yhteistyön tiivistäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa.

As care periods have become shorter, development in delegation of guidance responsibilities and in standardisation of guidance practises has proved to be necessary in the implementation of quality guidance. A quidance model for cardiac patients is being used in the Northern Ostrobothnia Hospital District. The aim of the development work was to evaluate the functionality of the guidance model and to determine the areas in need of development. The report on the development work is divided into three sections: The first section describes the planning phase of the development work; the second section depicts the execution of the research work and the third section represents the development work that was implemented on the basis of the research. The background and basis for research section of the study introduces the development work and high quality guidance in the Oulu University Hospital's cardiac patient guidance model. The aim of the research section was to yield information on coronary bypass surgery patients’ experiences on the guidance they have received before and after the surgery, their suggestions for further development of the guidance, as well as their thoughts on the co-operation between special health care and primary health care. The data of the study was gathered via two group interviews. Nine persons who had gone through coronary artery bypass surgery participated in the interviews. The data was analysed in the method of narrative content analysis. The results of the study are presented in the form of a successful and developable guidance report. The results of the study indicated that the patients principally felt that they had received adequate guidance. Guidance in patient discharge and community care was found partially inadequate. The patients expressed a need for personalised attention in guidance situations. Family participation and support in guidance situations was emphasised. It was suggested that telephone, group and computer aided guidance methods should be further utilised, along with personalised guidance and written material. The development section included researchbased development work within the unit responsible for the care of coronary bypass surgery patients. Based on discussions over the results, the staff chose fluency of patient discharge and after care as targets for development. The development plan was formulated by using a dialogical network method, thematic discussion. The plan consists of four points: The cultivation of multiprofessional teamwork as means of guidance, a closer cooperation with primary health care, paying attention to daily documentation and evaluation of guidance, and making sure that the entire work community is involved in the development work and that its progress is reported on. The work community will continue on with the development after the completion of the report. Ideas for further development are the continuing of systematic development work, evaluative research of the guidance model after the completion of the development work, as well as closer cooperation between primary health care and specialised care.