Betonilattian kuivatuksen ajallinen ja kustannuksellinen optimointi
Suutarla, Veli-Pekka (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020092220635
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020092220635
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin Lujatalo Oy:n asuntokohteessa Helsingin Laajasalossa. Tarkastelukohteena on työmaan kaksi rappua, joissa valettiin samaa betonia, mutta joihin kuivatuksen kannalta tehtiin pieniä muutoksia. Sisävaiheen yleisaikataulun mukaan rakennuksen pintabetonilattiat päästiin valamaan 5 viikkoa myöhässä. Kuivumista tarkasteltaessa eri kuivattamistavat osoittautuivat toisiaan paremmiksi ja tehokkaammiksi.
Työn tavoitteena oli selvittää kahden eri kuivatustavan ajallinen ja kustannuksellinen tehokkuus. Kuivatustavat olivat lämmityskaapeleiden käyttö ja lämpöpuhaltimien käyttö. Työssä on haluttu selvittää, onko lämmityskaapeleiden korkea kertamaksu hintansa arvoinen, säästävätkö kaapelit aikaa ja onko kaapelien hinta niin korkea kuin aluksi luullaan. Lisäksi selvitetään, kuinka paljon aikaa kaapeleilla voidaan säästää tavallisiin lämpöpuhaltimiin verrattuna.
Työssä kerrotaan betonin historiaa ja rakennetta. Erityisesti kerrotaan, kuinka vesi vaikuttaa betoniin ja miten ylimääräisen veden saa oikeaoppisesti haihtumaan ilman, että betoni halkeilee. Halkeilun ja turhan kosteuden haittoja kerrotaan sisäilmaongelmien muodossa.
Opinnäytetyössä käsiteltävät rakennukset ovat 6-kerroksisia kerrostaloja, joissa on noin 25 asuntoa rappua kohden. Rappuja lämmitettiin ja tulokset eroavat toisistaan merkittävästi. Kuivatukset onnistuivat omilla menetelmillään suunnitelmien mukaisesti. Kohteen kosteudet pintabetonista mitattiin porareikämenetelmällä.
Lopuksi laskettiin tarkat kustannukset molempien kuivatustapojen osalta. Lämpöpuhaltimen kustannukset yllättivät suuren kylpyhuonemäärän kohdalla.
Työn tavoitteena oli selvittää kahden eri kuivatustavan ajallinen ja kustannuksellinen tehokkuus. Kuivatustavat olivat lämmityskaapeleiden käyttö ja lämpöpuhaltimien käyttö. Työssä on haluttu selvittää, onko lämmityskaapeleiden korkea kertamaksu hintansa arvoinen, säästävätkö kaapelit aikaa ja onko kaapelien hinta niin korkea kuin aluksi luullaan. Lisäksi selvitetään, kuinka paljon aikaa kaapeleilla voidaan säästää tavallisiin lämpöpuhaltimiin verrattuna.
Työssä kerrotaan betonin historiaa ja rakennetta. Erityisesti kerrotaan, kuinka vesi vaikuttaa betoniin ja miten ylimääräisen veden saa oikeaoppisesti haihtumaan ilman, että betoni halkeilee. Halkeilun ja turhan kosteuden haittoja kerrotaan sisäilmaongelmien muodossa.
Opinnäytetyössä käsiteltävät rakennukset ovat 6-kerroksisia kerrostaloja, joissa on noin 25 asuntoa rappua kohden. Rappuja lämmitettiin ja tulokset eroavat toisistaan merkittävästi. Kuivatukset onnistuivat omilla menetelmillään suunnitelmien mukaisesti. Kohteen kosteudet pintabetonista mitattiin porareikämenetelmällä.
Lopuksi laskettiin tarkat kustannukset molempien kuivatustapojen osalta. Lämpöpuhaltimen kustannukset yllättivät suuren kylpyhuonemäärän kohdalla.